Ensiharvennuksissa moni metsä hakataan edelleen liian harvaksi – tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosista
Metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden puunkorjuujäljen laatua koko maassa. Monessa paikassa metsä oli hakattu liian harvaksi. Liian voimakkaat harvennushakkuut pienentävät puuston kasvua, hiilensidontaa ja metsänomistajien puunmyyntituloja. Erona Keski-Suomessa tehdyn erillisselvityksen tuloksiin, valtakunnallisen vertailun mukaan viime vuonna viidennes hakkuista oli tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti.
Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna puunkorjuujäljen laatua lähes 300 kohteella eri puolilla Suomea. Valtaosa tarkastuksista tehtiin metsissä, joissa oli tehty ensimmäinen harvennushakkuu.
Korjuujälki oli metsänhoidon suositusten mukaista 22 prosentilla tarkastetusta pinta-alasta. Huomautettavaa oli 64 prosentilla ja virheellistä korjuujälkeä 14 prosentilla tarkastetusta pinta-alasta.
– Virheellisten hakkuiden osuus kuitenkin hieman pieneni ja hyvien osuus nousi edellisvuodesta, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
Virheelliseksi arvioidun hakkuun laatu ei täytä metsälain vähimmäisvaatimuksia. Yleisin syy virheelliseen korjuujälkeen oli liian voimakas harvennus. Korjuu- tai maastovaurioita havaittiin tarkastuksissa vain vähän. Liian voimakkaat harvennushakkuut pienentävät puuston kasvua, hiilensidontaa ja metsänomistajien puunmyyntituloja.
Yli viidennes ensiharvennuksista tehdään liian aikaisin
Tarkastuksissa kävi ilmi, että kuusikoita hakattiin liian harvaksi useammin kuin männiköitä. Osassa kuusikoista ensiharvennus oli ollut erityisen voimakas ja puustosta oli hakattu pois reilusti yli puolet. Virheelliseksi arvioiduilla ensiharvennuksilla myös metsäkoneen ajourat olivat lähes poikkeuksetta liian leveät.
Liian harvaksi hakatuissa männiköissä puusto oli usein jo ennen hakkuuta suositusta harvempaa. Syy tähän voi olla esimerkiksi taimikkovaiheen hirvituhot.
– Tarkastustulokset kertovat siitä, että ensiharvennuksissa metsästä pyritään korjaamaan tietty puumäärä riippumatta siitä, kuinka harvaa puusto on ennen hakkuuta. Jo aiemmin olemme arvioineet, että ensiharvennuksista noin 20-30 prosenttia tehdään liian aikaisin. Tilanne korjautuisi siis paljon jo sillä, kun ensiharvennukset tehtäisiin oikeaan aikaan, Nikkola sanoo.
Puunkorjuun ajoituksella kesään tai talviaikaan ei ole suurta vaikutusta korjuujäljen laatuun. Tarkastetuista ensiharvennuksista noin puolet oli tehty sulan maan aikaan ja puolet maan ollessa jäässä. Talvella jäätyneen maan aikaan metsäkoneet eivät jätä maahan syviä urapainaumia ja myös puustovaurioita on vähemmän. Sen sijaan liian voimakas harvennus on yleisempää talvikorjuussa kuin kesäajan puunkorjuussa.
– Eri keskusteluissa on esitetty, että pienemmillä koneilla saataisiin parempaa korjuujälkeä ja vältyttäisiin liian voimakkailta harvennuksilta. Hyvä puunkorjuun laatu on kuitenkin mahdollista saavuttaa myös nyt käytössä olevalla, normaalilla konekalustolla, Nikkola jatkaa.
Erillisselvityksen tuloksiin ei selvää syytä
Metsäkeskus teki viime vuonna Keski-Suomessa erillisselvityksen puunkorjuun laadusta. Tämän selvityksen tulokset olivat selvästi huonommat kuin valtakunnallisen korjuujälkitarkastuksen.
Yksiselitteistä syytä tulosten eroon ei löydetty Metsäkeskuksen tekemässä laatuarvioinnissa. Jos syitä halutaan yksityiskohtaisemmin selvittää, pitäisi Jyväskylän seudun olosuhteita tutkia tarkemmin.