Selvitys Suomen raskaan liikenteen tulevaisuudesta esillä eduskunnassa – SKAL korostaa veroratkaisujen linjakkuutta

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry oli mukana elinkeinoelämän konsortiossa, joka luovutti 13.2.2026 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle selvityksen raskaan liikenteen tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kattavasta selvityksestä SKAL nostaa esiin liikenteen verotuksen. - Siirtymä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin on toteutettava sidoksissa Suomen kilpailukykyä tukevaan veropolitiikkaan. Päästöjen vähentämiseen on vaikea pakottaa ilman realismia. Kuljetusyritykset liikkuvat siellä, missä on energiaa saatavilla, kuvaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Selvityksen taustatahojen, SKALin lisäksi INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Destia Oy, yhteisessä kannanotossa todetaan, että raskaalla tavaraliikenteellä on kriittinen rooli Suomen kotimarkkinoille, ulkomaankaupalle ja yhteiskunnan toimintavarmuudelle. Jopa 90 prosenttia tavaratonneista kuljetetaan maitse raskailla ajoneuvoilla. Eduskunta voi vaikuttaa toimialan tulevaisuuteen ja sen keskeisiin kysymyksiin, kuten tieverkon kuntoon, energiamurrokseen ja työvoiman saatavuuteen.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa raskaan liikenteen merkitystä koko kansantaloudelle tuotanto- ja vientiketjun keskeisenä osana, työllistäjänä ja huoltovarmuuskriittisenä toimialana. Hänen mukaansa esimerkiksi tiestöä tarkastellaan usein vain liikenteen kokonaisvolyymien kautta ja unohdetaan kattavan liikenneverkon merkitys tavaraliikenteelle ja siten koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Raskaan liikenteen verotaakkaa ei voi kasvattaa

SKAL nostaa selvityksestä esiin kysymyksen liikenteen käyttövoimista ja siihen nivoutuvasta liikenteen verokertymästä sekä eri polttoaineiden jakeluinfran kehittämistarpeesta: Siirtymävaiheessa ei saa käydä niin, että uutta käyttövoimainfraa ei ole ja vanhan verkoston palvelutaso heikkenee liian nopeasti.

- On tärkeää, että markkinaehtoisesti dieselin tankkaustarpeet turvataan myös tulevina vuosikymmeninä, vaikka sähkö ja kaasu tekevät hitaasti tuloaan myös kuljetuskalustoon, Kujala muistuttaa.

Kujalan mukaan on tärkeää huomata raskaalta liikenteeltä kerättävien verojen ja veroluontoisten maksujen mittaluokka sekä toimialan merkitystä Suomen vientikilpailukyvyssä.

- Raskas tavaraliikenne on erittäin suuri veronmaksaja. Ala maksaa veroja kolmanneksen liikevaihdostaan. Jos verotusmallia ei muuteta, henkilöautojen sähköistyminen aiheuttaa valtiolle satojen miljoonien eurojen vuotuisen tulomenetyksen jo 2027–2028 ja yli miljardin euron vuotuisen aukon 2030-luvun alussa. Tätä aukkoa ei ammattiliikenne voi paikata. Kuljetusalan kilpailukyvyn turvaavalla liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksella alkaa jo olla kiire, Kujala toteaa.

SKAL kiittää kansanedustajia mielenkiinnosta selvitystä kohtaan.

- On ilo huomata, miten hyvä ja tiivis yhteydenpito valiokunnalla ja liikennealan toimijoilla on. Meillä on yhteinen tavoite: parantaa Suomen väyläverkon kuntoa. Korjausvelka jatkaa kasvamista, ja keinoja sen pysäyttämiseksi haetaan yhdessä. Samaan aikaan EU:sta tulee vaatimuksia, joiden vaikutukset Suomessa ovat monesti haitallisia johtuen maantieteellisestä sijainnistamme sekä pitkistä etäisyyksistä. Raskas liikenne ja sen toimivuus on yhteiskuntamme elinehto. Ilman raskasta liikennettä yhteiskuntamme pysähtyisi. Meidän lainsäätäjien tehtävä on luoda reilut edellytykset elinkeinoelämälle ja logistiikalle, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska.