Taimikonhoito lisää tukkipuun tuotosta ja kantorahatuloja

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti taimikonhoidon merkitystä pitkän aikavälin puun tuotokseen tekemällä skenaariolaskelmia koko maan nuorista taimikoista. Tulosten mukaan taimikonhoidon lisääminen nykytasosta kasvattaisi merkittävästi mahdollisuuksia tuottaa enemmän järeää ainespuuta.

Tulokset osoittavat, että metsänhoidon suositusten mukaisella taimikonhoidolla voidaan lisätä merkittävästi järeän ainespuun tuotosta. Hoidetussa taimikossa puilla on riittävästi kasvutilaa ja niiden järeytyminen on nopeaa. Tämä aikaistaa merkittävästi tukkisaantoa ja lisää hakkuukertymän keskijäreyttä etenkin väliharvennuksissa.

Käytännön taimikonhoidoissa on paljon parantamisen varaa. Taimikonhoitotarpeesta on toteutettu koko maassa vain vähän yli puolet. Valtakunnan metsien 12. inventointitulosten mukaan taimikonhoitorästejä on yli 700 000 hehtaaria.

– Nykyisten pienten taimikoiden hoitamisella voitaisiin saada lähes 10 prosenttia suurempi tukkikertymä seuraavan 100 vuoden aikana verrattuna siihen, että taimikonhoitoja tehdään nykytason mukaan jatkossakin, toteaa erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta.

Hoidetuissa taimikoissa kustannuksia varhaisperkauksesta ja taimikonhoidosta, hoitamattomissa ennakkoraivauksesta

Tutkimuksessa vertailtiin taimikoiden pitkän aikavälin puuntuotosta erilaisia taimikonhoidon intensiteettejä edustavilla skenaarioilla. Skenaariovaihtoehdot olivat ”Taimikonhoidosta luovutaan”, ”Nykyinen taimikonhoidon taso” ja ”Taimikonhoitoa tehostetaan”.

”Taimikonhoitoa tehostetaan” -skenaariossa kustannuksia aiheutui metsänhoitosuositusten mukaisista, pääpuulajin, kasvupaikan ja metsikön sijainnin perusteella vaihtelevista varhaisperkauksista ja taimikonharvennuksista. ”Taimikonhoidosta luovutaan” -skenaariossa taimikonhoitoja ei tehty lainkaan, mutta useissa tapauksissa kustannuksia syntyi ensiharvennuksen yhteydessä tarvittavasta ennakkoraivauksesta.

Taimikonhoidon tehostamisella tukkipuun tuotos lisääntyi sadan vuoden aikana 34 miljoonaa kuutiometriä ja vastaavasti kuitupuun tuotos väheni 28 miljoonaa kuutiometriä nykytasoon verrattuna. Tämä johtaisi samalla ajanjaksolla noin 2 miljardin euron kantorahatulojen lisäykseen. Samalla metsänhoidon kustannukset kasvaisivat noin 0,6 miljardia euroa nykytasoon verrattuna.

– Tulokset osoittavat, että yhden euron panostus taimikonhoitoon johtaa pitkällä aikavälillä

keskimäärin 3 euron lisäykseen kantorahatuloissa, toteaa Huuskonen.

– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta taimikonhoito on myös tärkeä metsänhoidollinen toimenpide. Taimikonhoidolla turvataan puuston elinvoimaisuutta, jotta puut ovat kestävämpiä tuhoja vastaan. Taimikonhoidolla voidaan suosia sekapuustoisuutta ja vaikuttaa siten metsikön puulajisekoitukseen.

Skenaariolaskelmat osoittavat potentiaalin

Skenaariotarkastelussa voidaan vertailla mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuusennusteita ja tarkastella tuloksia metsikkötason sijasta myös suuralueilla. Skenaariotulokset osoittavat teoreettisesti saavutettavissa olevan puuntuotoksen potentiaalin, mutta se, miten paljon toimenpiteitä käytännössä tehdään ja mikä on markkinoille tuleva puumäärä, riippuu monista eri tekijöistä.

Tämän skenaariotarkastelun lähtöaineiston muodostivat valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) rajoittamattoman puuntuotannon metsämaan koealat nuorissa taimikoissa (n. 6 900 koealaa). Jokaisen koealan puuston kehitys ennustettiin mitatusta nykyhetken tilanteesta alkaen lukuisilla, kunkin skenaarion mukaisilla metsänkasvatusketjuilla (10–170 ketjua kasvupaikasta riippuen). Kehitys ennustettiin tulevalle sadalle vuodelle Luken Motti-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin pitkän aikavälin keskimääräisiä metsänhoidon kustannuksia ja kantohintoja.