Hannes-myrskyn tuhopuista korjattu vasta kolmannes

Hannes-myrskyn kaatamista puista on korjattu vasta noin kolmannes, ja Pohjanmaan alueella vain noin viidennes. Myrskytuhopuiden korjuun etenemiseen vaikuttavat kevään sääolosuhteet ja kelirikon pituus, ja metsään jäävät tuhopuut lisäävät hyönteistuhojen riskiä.

Myrskyn aiheuttamien metsätuhojen määrä on varmentunut viime kuukausina, ja tuhojen pinta-ala on kasvanut jo noin 50 000 hehtaariin. Myrskyssä kaatui puuta vähintään noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä.

Hannes-myrsky aiheutti metsätuhoja eniten Länsi-Suomessa loppuvuodesta 2025. Pohjanmaalla tuhot näyttäisivät jääneen aiempia arvioita pienemmiksi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla metsätuhot ovat vastaavasti aiemmin arvioitua suuremmat. Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Hämeessä puustoa kaatui arvioitua enemmän.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suomen metsäkeskukseen saapui erityisesti tammikuussa runsaasti metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhopuiden korjuusta. Ilmoituksia on tullut tasaisesti myös helmi- ja maaliskuussa, ja niitä arvioidaan tulevan lisää kevään ja alkukesän aikana.

Korjuut edenneet odotettua hitaammin

Alkuvuoden pakkaset ja hyvät korjuuolosuhteet edesauttoivat myrskytuhopuiden korjuuta. Tästä huolimatta kaikista tuhopuista on karkean arvion mukaan korjattu vasta enintään noin kolmannes.

Korjuun etenemistä on hidastanut erityisesti se, että suurin osa tuhoista esiintyy hajanaisesti eri puolilla maakuntia. Lisäksi yli 70 prosenttia tuhoista on kasvatusmetsissä.

Valmiuspäällikkö Eija Valliuksen mukaan talvi ja hyvät korjuukelit päättyivät odotettua aiemmin. Metsäyhtiöillä on ollut myrskytuhopuiden lisäksi vanhoja talvileimikoita korjattavana, ja osalla toimijoista korjuuresurssit ovat olleet rajalliset. Myös heikentynyt puumarkkinatilanne on voinut paikoin hidastaa korjuuta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Alueelliset erot korjuun etenemisessä ovat suuria.

Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla tuhopuista on korjattu vasta noin 20 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla korjuut ovat edenneet pisimmälle, ja siellä on korjattu arviolta yli puolet myrskyn kaatamista puista.

Tuhopuiden arvo jopa 160 miljoonaa euroa

Hannes-myrskyssä vahingoittuneen puuston arvo on arviolta vähintään 130–160 miljoonaa euroa riippuen muun muassa alueellisista puumarkkinoista ja puutavaralajijakaumasta.

Metsänomistajille aiheutuvien kokonaistappioiden arvioidaan olevan vähintään 20–40 miljoonaa euroa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tappioiden suuruus vaihtelee kuitenkin paljon tilakohtaisesti. Niihin vaikuttavat muun muassa tuhon laajuus, puuston rakenne, metsään jäävän puuston määrä, korjatuista tuhopuista saatava myyntihinta sekä mahdolliset metsävakuutuskorvaukset.

Metsään jäävät puut lisäävät hyönteistuhojen riskiä

Metsiin jäävät myrskyssä vahingoittuneet puut lisäävät hyönteistuhojen riskiä. Mitä enemmän tuhopuuta jää metsään korjaamatta tai varastopinoihin tienvarsiin, sitä suurempi on hyönteistuhojen leviämisen vaara.

Kuusivaltaisissa metsissä tuhoja aiheuttavat usein kirjanpainajat, ja mäntymetsissä okakaarnakuoriaiset sekä nävertäjät.

Korjuuseen kohdistuu erityisiä paineita myös siksi, että kevään arvioidaan alkavan keskeisillä myrskytuhoalueilla tavanomaista aikaisemmin. Tämä voi aikaistaa metsätuhohyönteisten parveilua.

Metsätuholaki määrää takarajat puiden kuljetukselle

Metsätuholaki velvoittaa kuljettamaan vahingoittuneet puut pois metsästä määräajassa kesällä. Velvoite koskee kuusia, kun tuhoutuneen puuston määrä ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla, ja mäntyjä, kun määrä ylittää 20 kuutiometriä hehtaarilla. Lehtipuita velvoite ei koske.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kesäkorjuissa 1.6.–31.8. välisenä aikana kuusipuutavara on kuljetettava pois Etelä- ja Keski-Suomessa pääsääntöisesti 30 vuorokauden kuluessa hakkuusta.

Talvella myrskyssä kaatunut mäntypuutavara tulee kuljettaa pois Pirkanmaalla, Keski-Suomen eteläpuolella ja näitä eteläisemmillä alueilla viimeistään 1. heinäkuuta ja kuusipuutavara viimeistään 15. heinäkuuta.

Pohjois-Pohjanmaalla vastaavat takarajat ovat mäntypuutavaralla 15. heinäkuuta ja kuusipuutavaralla 15. elokuuta. Muissa Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomen pohjoispuolella mäntypuutavaran takaraja on 1. heinäkuuta ja kuusipuutavaran 24. heinäkuuta.

Hyönteistuhojen leviämisriskin vuoksi puutavaran korjuu metsistä voi olla suositeltavaa jo ennen määräaikoja.