Ruotsissa pahin myrsky yli kymmeneen vuoteen – Suomalaiset jälleen mukana tuhojen korjuussa

Loppuvuoden Johannes-myrsky kaatoi Ruotsissa yli 10 miljoonaa kuutiometriä puuta. Kun pääsiäisenä iskenyt Dave lisäsi tuhoja vielä parilla miljoonalla kuutiometrillä, käynnistyi länsinaapurissa yksi vuosikymmenen suurimmista metsien pelastusoperaatioista. Tuhoja korjaamaan lähti myös suuri joukko suomalaisia yrittäjiä. Metsätrans vieraili länsinaapurissa tutustumassa savottaan toukokuun alussa.

Johanneksen tuhot olivat Ruotsin pahimmat sitten vuoden 2013 Ivar-myrskyn, ja samaa luokkaa kuin vuoden 2007 Per-myrskyn tuhot. Edelleen omassa luokassaan säilyy vuoden 2005 Gudrun, jolloin puuta meni nurin jopa 75 miljoonaa kuutiometriä.

Tämän vuoden osalta tilanne paheni entisestään, kun pääsiäisenä Dave-myrsky kaatoi etenkin Etelä-Ruotsissa pari miljoonaa kuutiometriä lisää puita. Yhteensä puuta meni siis nurin lähes 15 prosenttia maan vuosittaisesta hakkuukertymästä. Myrskytuhoalueita kiertäessä mieleen hiipi väistämättä ajatus myös siitä, että arviot saattavat olla pahastikin alakanttiin. Puita ei juuri ollut nurin laajoina aukkoina, vaan enemmän yksittäisiä puita sieltä ja täältä. Tämä on tietenkin korjuun kannalta hitaampi ja hankalampi vaihtoehto, mutta sen voisi ajatella myös vaikeuttavan tuhojen laajuuden tarkempaa arviointia.

Pahimmat vahingot keskittyivät Gävleborgin lääniin, Taalainmaalle, Västernorrlandiin ja myös Norrlandin rannikkoalueille, kaikista tuhoista jopa 90 prosenttia sijaitsi kahdella ensin mainitulla alueella. Gävlen seudulle myös Metsätrans suuntasi suomalaisyrittäjiä tapaamaan.

Kiireellistä korjattavaa

Myrsky toi Ruotsin puumarkkinoille valtavan määrän kiireellisesti korjattavaa raaka-ainetta. Nurin oli mittava määrä päätehakkuukypsää puustoa, ja uhkaavana riskinä niin lahoaminen kuin hyönteistuhotkin. Tämä avasi mahdollisuuden myös suomalaisyrityksille.

Maan hallitus päätti huhtikuussa väliaikaisesta poikkeusluvasta 15.4.-30.9.2026, jonka myötä myös suomalaiset kuljetusyritykset saivat ajaa myrskypuita ilman ruotsalaista liikennelupaa. Lupa on voimassa tällä hetkellä syyskuun loppuun asti. Kuljetusyrityksen piti kuitenkin ilmoittaa kalustonsa etukäteen paikalliselle liikennevirastolle, ja kuljettajiin sovellettiin normaaleja ajo- ja lepoaikasääntöjä sekä lähetetyn työntekijän määräyksiä.

Ratkaisuun päädyttiin, kun kuljetuskapasiteetista uhkasi muodostua pullonkaula korjuutyölle. Puut täytyy saada nopeasti liikkeelle, jotta metsänomistajien tappiot eivät kasvaisi entisestään.

Toukokuussa paikallinen metsäkoneenkuljettaja kertoi myös kuivuuden uhkaavan hakkuutyötä. Vettä ei ollut juuri satanut neljään viikkoon, ja pelkona oli, että metsäpaloriskin myötä hakkuut voisivat pysähtyä, mikä vaikeuttaisi urakkaa entisestään. Tuhoalueille on kertynyt valtava määrä kuivuvaa latvusmassaa, katkenneita runkoja, hakkuutähteitä ja välivarastoituja puupinoja.

Jos korjuutyö viivästyisi, kesän helteiden myötä hyönteistuhojen riskikin kasvaisi valtavasti.