Ajankohtaista

Pieni parannus asfaltissa voisi säästää miljoonia

Päällystyskausi on vilkkaimmillaan ympäri Suomea, mutta väyläalan järjestö INFRA ry:n mukaan teiden rakentamisessa ja kunnossapidossa olisi vielä merkittävästi tehostamisen varaa. Järjestö arvioi, että kuuden miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostus (TKI) voisi tuoda jopa 80 miljoonan euron säästöt yhden hallituskauden aikana.

säiliöauto tiellä
Pikkutiet muodostavat 82 prosenttia Suomen tieverkosta ja niiden osuus korjausvelasta on 92 prosenttia. Väyläverkon hiussuonistolla on suuri merkitys elinkeinoelämän toimivuudelle. Kuva: Adobe Stock

Päällysteisiin haetaan uusia ratkaisuja

Väyläinfrassa TKI-potentiaalia on esimerkiksi päällystämisessä. Asfaltin keskeinen raaka-aine ja yksi suurimmista kustannus- ja päästötekijöistä on bitumi, joka valmistetaan öljystä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Jos sadan kilometrin päällystystyössä uusi materiaaliteknologia, kierrätysratkaisu tai työmenetelmä vähentäisi bitumin käyttöä edes viisi prosenttia ilman, että päällysteen kestävyys heikkenee, säästyisi satoja tonneja bitumia ja samalla rahalla pystyttäisiin päällystämään enemmän, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen kertoo esimerkin.

- Yhtenä tutkimuslinjana viime vuosina on selvitetty bitumin osittaista korvaamista kasvipohjaisella ligniinillä, mutta lisätutkimusta tarvitaan.

Asfalttia kierrätetään Suomessa jo laajasti, ja sen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään. Tieverkon laajuuden takia ”viimeisillä tiristyksillä” olisi silti iso vaikutus.

peab asfaltityömaa
Kuva: Tomi Parkkonen, Peab

Pikkuteissä piilee suuri säästöpotentiaali

Raitanen suuntaisi TKI-rahaa myös sorateille ja vähäliikenteellisille asfalttiteille uusien, kustannustehokkaiden kunnossapitomenetelmien ja materiaalien löytämiseksi.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Pikkuteiden osuus on 82 prosenttia tieverkon laajuudesta ja 92 prosenttia sen korjausvelasta. Ne ovat elintärkeitä elinkeinoelämälle ja erittäin alttiita ilmastonmuutokselle. Siksi tässä kokonaisuudessa pienikin parannus toisi helposti suursäästöt.

- Tulvien, kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmiöiden vaikutus teihin ja ratoihin on sekin tärkeä tutkimusaihe. Myös uusia luontopohjaisia ratkaisuja ja kiertotalousinnovaatioita tarvitaan. Väylät voisivat olla tulevaisuudessa merkittäviä biodiversiteettiä ylläpitäviä elinympäristöjä.

peab asfaltityömaa
Kuva: Tomi Parkkonen, Peab

Kuuden miljoonan panostuksella miljoonasäästöjä

INFRA on esittänyt TKI-ohjelmaa siivittämään uusia tapoja rakentaa ja ylläpitää väyliä. Sen rahoitukseksi riittäisi kuusi miljoonaa euroa hallituskausittain.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Investointi maksaisi itsensä takaisin nopeasti. Valtio käyttää perusväylänpitoon pari miljardia vuodessa. Jo yhden prosentin nipistys tästä tarkoittaisi 20 miljoonan euron vuosisäästöjä kohdennettavaksi esimerkiksi maanpuolustukselle kriittiseen infraan.

- Väyliin kohdistuu hurja paine: korjausvelka kasvaa, ilmastonmuutos ja maanpuolustus haastavat rakenteita. Väylät ovat yhteistä omaisuutta. Niihin kohdistettu TKI-rahoitus on valtiolta viisasta omaisuudenhallintaa ja tehostaa yhteiskunnan toimintaa, Raitanen perustelee.

TKI-ohjelman tavoitteet

  • tehostaa julkisen rahan käyttöä infrastruktuurin rakentamisessa ja kunnossapidossa
  • parantaa infrainvestointien tuottavuutta ja pidentää infrarakenteiden käyttöikää
  • pienentää rakentamisen ja kunnossapidon päästöjä sekä luonnonvarojen kulutusta
  • vahvistaa huoltovarmuutta, kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta
  • kehittää suomalaisesta infraosaamisesta myös vientikelpoista liiketoimintaa.

Tilaa metsäalan painavin uutiskirje!

* Pakollinen

Lähetä juttuvinkki