Selvitys esittää määräaikaa kuolinpesien metsäomistukselle

Jakamattomista kuolinpesistä on muodostunut kasvava ongelma sekä metsänomistajille että koko metsäalalle. Sahateollisuus ry:n teettämä oikeudellinen selvitys esittää, että metsä- ja maatalousomaisuus olisi siirrettävä pois kuolinpesän nimistä tai perinnönjako toteutettava kolmen vuoden määräajassa. Selvityksen mukaan nykyinen käytäntö hidastaa metsänhoitoa, puukauppaa ja päätöksentekoa.

Kuolinpesien omistuksessa on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää eli yli yhdeksän prosenttia Suomen yksityismetsistä. Kuolinpesät tekevät puukauppoja ja metsänhoitotöitä muita omistusmuotoja vähemmän, ja metsänomistajien ikääntyminen kasvattaa ongelmaa nopeasti.

Kuolinpesäomistus on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta käytännössä osa kuolinpesistä säilyy purkamatta jopa vuosikymmeniä. Vanhimmat metsää omistavat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta. Kuolinpesien päätöksenteko vaikeutuu ajan myötä merkittävästi. Esimerkiksi kun kuolinpesän osakas kuolee, hänen kuolinpesänsä tulee osakkaaksi alkuperäiseen kuolinpesään, jolloin omistusrakenteet ketjuuntuvat ja osakkaiden määrä voi kasvaa kymmeniin tai jopa satoihin. Osakkaiden erilaiset näkemykset sekä tiedon ja osaamisen puute metsänhoidosta ovat keskeisiä syitä siihen, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö vähenevät.

Selvitys esittää kolmen vuoden määräaikaa

Selvityksen keskeinen ehdotus on säätää kuolinpesille velvoite luovuttaa metsä- ja maatalousomaisuus pois pesästä tai toteuttaa perinnönjako kolmen vuoden kuluessa. Malli pohjautuu Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöön ja käytäntöihin, joissa kuolinpesien purkamista edistetään Suomea aktiivisemmin. Ratkaisua täydentäisi pesänselvittäjän ja pesänjakajan toimivallan vahvistaminen.

- Keskeinen juridinen ratkaisu on määräaika. Metsä- ja maatalousomaisuus olisi siirrettävä pois kuolinpesän nimistä tai perinnönjako toimitettava kolmessa vuodessa. Täydennettynä pesänselvittäjän toimivallan vahvistamisella malli on perustuslain näkökulmasta toteuttamiskelpoinen, kun sääntely on tarkkarajaista ja vähemmistön oikeusturva turvataan, Tuomas Pöysti Geradin Partnersilta kertoo.

Sahateollisuus vaatii lakimuutoksia

Sahateollisuus ry:n mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata, että Suomessa laaditaan lakimuutokset, jotta metsäomaisuus voidaan luovuttaa pois pesästä tai toimittaa perinnönjako kolmen vuoden määräajassa. Lisäksi hallitusohjelmassa tulee päättää pesäselvittäjän toimivallan vahvistamisesta. Mikäli näihin muutoksin ei ryhdytä, kuolinpesien määrä kasvaa, päätöksenteko vaikeutuu ja kestävä metsien hoito lykkääntyy entisestään.

- Kun kuolinpesien määrä kasvaa ja päätökset jumittuvat, jäätyvät myös aktiiviset luonnon- ja metsänhoitotoimet sekä puukaupat. Kuolinpesien purkamisen helpottaminen hyödyttää yhtä aikaa metsänomistajia, teollisuutta, luontoa ja taloutta. Suomen on noustava Pohjoismaiden tasolle kuolinpesien käsittelyssä. Toimia tarvitaan, kun tilanne on vielä hallittavissa, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto vaatii.

Mikäli kuolinpesät myisivät puuta yhtä aktiivisesti kuin muut yksityiset metsänomistajat keskimäärin, kantorahatulot voisivat kasvaa arviolta noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

Koko selvitys on luettavissa Sahateollisuus ry:n verkkosivuilla. Selvityksessä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden mahdollisuuksia ja haasteita.

Selvityksen on osarahoittanut Metsämiesten Säätiö.