Puukauppa piristyi kesäkuussa – tukkipuun hinnat edelleen korkealla

Metsäteollisuus ry jäsenyritysten puunostot jäivät tammi–kesäkuussa selvästi viime vuosien tasosta, vaikka puukauppa vilkastui kesäkuussa. Tukkipuun kantohinnat kääntyivät toisella vuosineljänneksellä nousuun, kun taas kuitupuun hinnat laskivat hieman alkuvuodesta.

Metsäteollisuus ry jäsenyritykset ostivat huhti–kesäkuussa puuta yksityismetsistä 9,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli viidenneksen pienempi kuin viime vuoden toisella vuosineljänneksellä ja myös viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvoa viidenneksen alempi.

Tammi–kesäkuussa puuta ostettiin yhteensä 15,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin tämän vuosikymmenen ensimmäisillä vuosipuoliskoilla keskimäärin.

Toisella vuosineljänneksellä kuitupuuta ostettiin 3,8 miljoonaa ja tukkipuuta 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Molempien ostomäärät jäivät yli neljänneksen viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvosta.

Tukkipuun kantohinnat nousivat

Tukkipuun kantohinnat säilyivät vahvoina ja kääntyivät nousuun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Havutukkien kantohinnat nousivat 5–6 prosenttia ja koivutukin viisi prosenttia. Kuitupuun kantohinnat puolestaan laskivat hieman alkuvuoteen verrattuna.

Huhti–kesäkuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 78 euroa kuutiometriltä. Hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 47–82 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 82 euroa kuutiometriltä ja vaihteluväli 44–84 euroa. Koivutukista maksettiin keskimäärin 61 euroa kuutiometriltä hintojen vaihdellessa 36–64 euron välillä.

Kuitupuun keskimääräinen kantohinta oli 24 euroa kuutiometriltä ja vaihteluväli 13–32 euroa.

Kantohintoihin vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä ja laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatkat, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta voi vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsäteollisuus haluaa helpottaa kuolinpesien päätöksentekoa

Metsäteollisuus ry nostaa puukauppakatsauksensa yhteydessä esille myös Suomen pirstaloituneen metsätilarakenteen. Metsäomaisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle yhä useampi metsätila päätyy kuolinpesän tai usean omistajan yhteisomistukseen, mikä voi hidastaa metsien käyttöä ja puukauppaa koskevaa päätöksentekoa.

Metsäteollisuus ry mukaan kuolinpesien omistamilla metsätiloilla on merkittävä määrä käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Järjestö kannattaa kuolinpesien päätöksenteossa enemmistöpäätösten mahdollistamista nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijaan.

– Metsätilojen pirstaloitumisen hillitseminen ja päätöksenteon helpottaminen vahvistavat puumarkkinoiden toimivuutta. Mitä helpompaa metsänomistajien on tehdä metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä ratkaisuja, sitä paremmin puu liikkuu markkinoille. Se hyödyttää sekä metsänomistajia että teollisuutta, joka tarvitsee puuta tasaisesti vuoden jokaisena päivänä. Nykyinen hintataso tarjoaa metsänomistajille hyvät edellytykset puukauppaan, Metsäteollisuus ry metsäjohtaja Sami Oksa sanoo.

Metsäteollisuus ry mukaan metsätilarakenteen kehittäminen tukisi metsien aktiivista hoitoa ja kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta. Järjestö pitää tärkeänä, että metsätilarakenteen kehittäminen ja kuolinpesien päätöksenteon sujuvoittaminen etenevät myös tulevalla vaalikaudella.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli vuonna 2025 yhteensä 12,5 miljardia euroa, mikä vastasi lähes 17 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.