Puutuoteteollisuuden Sini Koskinen: Lisää kunnianhimoa vähähiiliseen rakentamiseen

Puutuoteala toivoo seuraavalta hallitukselta nykyistä kunnianhimoisempaa vähähiilisen ja teollisen rakentamisen politiikkaa. Puutuoteteollisuus ry Sini Koskisen mukaan puurakentaminen ei tarvitse erityiskohtelua, jos rakentamisen hiilijalanjäljelle asetetaan aidosti vaikuttavat tavoitteet ja teollisen puurakentamisen käytännön esteitä puretaan.

– Nykyiset rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot ovat kunnianhimottomia. Paljon päästöjä aiheuttavalle rakentamiselle voidaan asettaa aidosti vaativat vähähiilisyyden tavoitteet ja antaa eri materiaalien kilpailla niiden puitteissa, Koskinen sanoo.

Suomen puurakentamisen takamatka voidaan kuroa umpeen

Puurakentaminen ehti Suomessa kasvuun rakentamisen nousukaudella, mutta koronapandemia, Ukrainan sota ja rakennusalan vaikeudet muuttivat Koskisen mukaan markkinatilannetta.

– Me olemme 1970-luvulta asti laatineet rakentamisen käytännöt betonin ehdoilla, mikä näkyy kaavoituksessa, suunnittelussa, hankinnoissa ja kilpailutuksessa. Vaikka olemme jääneet jälkeen monista Euroopan maista, ongelma ei ole se, etteivätkö esimerkiksi kunnat haluaisi rakentaa puusta.

Koskinen muistuttaa, että puurakentamisen teknologia on jo olemassa ja teollinen esivalmistus kehittyy. Hänen mukaansa vihreä rahoitus ja eurooppalaiset kestävyysvaatimukset ohjaavat hankkeita vähähiilisempiin ratkaisuihin, ja kiertotalous lisää tarvetta tarkastella rakennusmateriaalien koko elinkaarta.

Teollinen esivalmistus muuttaa rakentamista

Puutuoteteollisuus haluaa kiristää merkittävästi rakentamiselle asetettuja hiilijalanjäljen raja-arvoja.

– Liian löysät ja helposti saavutettavat raja-arvot eivät tuota tavoiteltua yhteiskunnallista hyötyä. Ilmastotavoitteiden kannalta vähähiilisellä teollisella puurakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia paljon päästöjä tuottavalla rakentamisen alalla.

Koskisen mukaan puurakentamisen hyötyjä ei pitäisi tarkastella pelkästään hiililaskennan kautta.

– Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa olennaisia ovat rakennusten käyttäjien kokemukset. Puurakennusten koettu kodikkuus, hyvä sisäilma ja miellyttävä äänimaailma ovat rakentamisen pehmeitä arvoja, joista puhutaan liian vähän.

Teollinen esivalmistus on Koskisen mukaan yksi tulevaisuuden rakentamisen avaintekijöistä. Tehdasolosuhteissa rakennusosia voidaan valmistaa hallituissa olosuhteissa säältä suojassa.

– Yhä suurempi osa rakennuksesta valmistettaisiin teollisesti ja työmaa muuttuisi nykyistä enemmän valmiiden osien kokoonpanopaikaksi. Tehdasolosuhteissa voidaan tehdä tasaisempaa laatua, lyhentää työmaa-aikoja ja saada sitä kautta rakentamisen hintaa alas.

Maakuntiin teollisia työpaikkoja

Teolliseen rakennustuotteiden esivalmistukseen liittyy Koskisen mukaan myös aluepoliittinen ulottuvuus. Puutuoteteollisuuden tehtaat sijaitsevat usein maakunnissa, joten rakentamisen siirtyminen työmailta enemmän tehtaisiin voisi tuoda uusia teollisia työpaikkoja eri puolille Suomea.

– Vähähiilisen rakentamisen tuottavuusohjelmalla voisi olla yhtä aikaa ilmasto-, teollisuus-, työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Kyse ei olisi vain yhden materiaalin markkinaosuuden kasvattamisesta, vaan rakentamisen tuotantotavan uudistamisesta.

Puurakentamisen tavoitteet ovat Suomessa pitkään kohdistuneet erityisesti puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattamiseen. Koskisen mukaan näkökulmaa voisi nyt laajentaa.

– Kiinnostavaa kasvupotentiaalia puurakentamiselle näen esimerkiksi pienkerrostaloissa, kaupunkien täydennysrakentamisessa ja erityisesti korjausrakentamisessa.

Korjausrakentamisessa on Koskisen mukaan suuri markkina, johon puutuoteteollisuuden on kehitettävä uusia ratkaisuja. Täydennysrakentamisessa puun keveys ja teollinen esivalmistus voivat puolestaan tarjota etuja.

Markkinavuoropuhelu käyttöön kuntien hankkeissa

Koskisen mukaan puuelementit ja puurakentamisen järjestelmät eivät ole vielä standardoituneet samalla tavalla kuin betonirakentamisen vuosikymmenten aikana vakiintuneet ratkaisut. Jos valmiiksi suunniteltua rakennusta joudutaan myöhemmin muuttamaan tuotantoon sopivaksi, syntyy ylimääräistä suunnittelua ja kustannuksia.

– Teollisuus pitää ottaa keskusteluun mukaan aikaisemmin. Markkinavuoropuhelu on yksi tärkeimmistä keinoista julkisen puurakentamisen vauhdittamiseen. Ennen lopullisen tarjouspyynnön laatimista kunta voisi keskustella usean potentiaalisen tarjoajan kanssa siitä, millaisia ratkaisuja markkinoilla on saatavilla.

Näin voidaan selvittää etukäteen esimerkiksi paloteknisiä ratkaisuja, mitoitusta ja valmistajien tuotantojärjestelmien asettamia ehtoja.

– Markkinavuoropuhelun kautta keskustellaan potentiaalisten tarjoajien kanssa siitä, mitä he pystyvät tarjoamaan ja millä spekseillä. Sen jälkeen hankinta voidaan kirjoittaa sellaiseksi, että markkina pystyy siihen vastaamaan.