Sauli Ylinen: Datakeskusrakentaminen muuttaa koko rakennusalan logiikkaa

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen.

Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamista

Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei muuta vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan koko rakentamisen logiikkaa. – Rakennusalalla on vuosikymmeniä totuttu ajattelemaan, että tärkein kilpailutekijä on hinta, kun rakenteita on optimoitu mahdollisimman kustannustehokkaiksi. Datakeskusten kohdalla lähtökohta on kuitenkin toinen.

– Meillä on nyt asiakasryhmä, jolle tärkeintä ei ole rakentaa halvimmalla mahdollisella tavalla, vaan rakentaa nopeasti, varmasti ja laadukkaasti. Kun datakeskus saadaan käyttöön aiemmin, sen liiketoiminnallinen arvo voi olla valtava, Ylinen kertoo.

Datakeskusten taustalla ovat tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitaalisten infrastruktuurien voimakas kasvu. Investointien koko mitataan usein sadoissa miljoonissa tai jopa miljardeissa euroissa. Samalla palvelinkapasiteetin teknologinen elinkaari lyhenee jatkuvasti.

– Käytännössä kyse on kilpailusta aikaa vastaan. Se, joka saa toimintansa käyntiin ensimmäisenä, ehtii hyödyntää investointinsa tehokkaimmin. Siksi rakentamisen aikataululla on aivan eri painoarvo kuin monessa muussa rakennushankkeessa, muistuttaa Ylinen.

Vähähiilisyys korostuu datakeskuksissa

Vaikka datakeskusten tärkein ajuri on usein nopeus ja toimintavarmuus, ympäristövaikutusten merkitys on Ylisen mukaan kasvussa. – Datakeskukset ovat suuria energiankuluttajia, minkä vuoksi investoijat tarkastelevat yhä tarkemmin myös rakentamisen hiilijalanjälkeä. Teräksen ja betonin korvaamista massiivipuuratkaisuilla tavoitellaan useissa maailmalla meneillään olevissa datakeskushankkeissa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tässä puurakentaminen tarjoaa merkittävän kilpailuedun. Teollisesti valmistettujen puisten kattoelementtien hiilijalanjälki voi olla noin 60–70 prosenttia pienempi kuin vastaavissa paikallarakennetuissa ratkaisuissa. Lisäksi puu toimii pitkäaikaisena hiilivarastona koko rakennuksen elinkaaren ajan. Vähähiilisyys on yhä tärkeämpi päätöksentekokriteeri, ja puurakentaminen tarjoaa konkreettisen keinon pienentää hankkeiden ympäristövaikutuksia.

Laatuvaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat

Datakeskukset ovat rakennuksina poikkeuksellisen vaativia. Niissä yhdistyvät raskaat tekniset järjestelmät, suuret energiamäärät, jatkuva käyttö sekä erittäin korkeat luotettavuusvaatimukset. – Suunnittelun, hankinnan, valmistuksen ja asennuksen on toimittava saumattomana kokonaisuutena ilman ylimääräisiä viiveitä tai yllätyksiä.

– Kun datakeskus on toiminnassa, jokainen käyttökatkos maksaa tuhansia euroja minuutissa. Rakennuksen pitää toimia varmasti koko elinkaarensa ajan. Siksi rakenteiden laadusta ei voida tinkiä, Ylinen korostaa.

Rakennuksissa on runsaasti jäähdytysjärjestelmiä, kanavistoja, sähköjärjestelmiä sekä raskaita ripustuskuormia. Lisäksi kosteudenhallinnan ja paloturvallisuuden vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeita. Tavalliseen hallirakennukseen verrattuna suurin ero on yksityiskohtien määrä. Kyse ei ole yhdestä teknisestä haasteesta, vaan useiden vaatimusten yhteensovittamisesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

–Kansallisten määräysten lisäksi hankkeissa sovelletaan usein kansainvälisiä standardeja, riskianalyysejä ja vakuutusyhtiöiden erityisvaatimuksia. – Tämä nostaa laatukriteerit uudelle tasolle koko toimitusketjussa.

Teollinen puurakentaminen vastaa tarpeisiin

Kun rakenteet valmistetaan kuivissa tehdasolosuhteissa, Ylisen mukaan laatu voidaan varmistaa tarkasti jo ennen työmaavaihetta. – Samalla rakentamisen aikaiset kosteus- ja sääolosuhteisiin liittyvät riskit vähenevät merkittävästi.

– Elementtirakentamisen suurin hyöty ei ole pelkästään nopeus. Se on myös ennustettavuus. Kun tiedämme tarkasti, mitä toimitetaan ja milloin, projektin riskitaso pienenee huomattavasti.

LapWallin ratkaisuilla asennusnopeus voi nousta jopa noin tuhanteen neliömetriin päivässä. Suurissa hankkeissa tämä tarkoittaa kuukausien säästöä kokonaisaikatauluun.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Esimerkiksi Kajaanissa toteutettiin yli 10 000 neliömetrin kattotoimitus. Kokonaisuus suunniteltiin, valmistettiin ja asennettiin viidessä kuukaudessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

Varsinainen elementtien valmistus on kokonaisajasta vain pieni osa. – Todellinen työ tehdään suunnittelussa, projektinjohdossa ja eri osapuolten yhteensovittamisessa. Kun tuote menee tuotantolinjaan, se syntyy tehokkaasti, kuvailee Ylinen.

Datakeskukset vauhdittavat alan uudistumista

Ylisen mukaan datakeskusrakentamisen merkitys ulottuu koko rakennusalan kehitykseen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Uudet vaatimukset pakottavat kehittämään ratkaisuja, joita voidaan myöhemmin hyödyntää myös muissa rakennustyypeissä.

LapWall Oyj:n investointi Pyhännälle rakennettuun moderniin, automaatiota ja robotiikkaa hyödyntävään elementtitehtaaseen on tästä konkreettinen esimerkki. Tehdas mahdollistaa esimerkiksi 4,5 metriä korkeiden seinäelementtien valmistamisen.

– Mitä suurempia elementtejä pystymme valmistamaan, sitä vähemmän asennettavia kappaleita tarvitaan työmaalla. Tämä lyhentää rakentamisaikaa merkittävästi ja avaa uusia mahdollisuuksia erilaisiin rakennuskohteisiin.

Datakeskuksia varten kehitetyt ratkaisut ovatkin Ylisen mukaan sovellettavissa myös logistiikkarakennuksiin, teollisuuteen, energiainfrastruktuuriin ja tulevaisuuden teknologiahankkeisiin. – Viisi vuotta sitten emme välttämättä tunnistaneet kaikkia niitä rakennustyyppejä, joihin nykyisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää. Nyt näemme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia.

Suomalaisosaamisella kysyntää kansainvälisesti

Kun datakeskusten määrä kasvaa Suomessa nopeasti, kansainvälisten toimijoiden kiinnostus suomalaista rakentamisosaamista kohtaan vahvistuu. – Osaaminen on kasvanut valtavasti. Rakennusliikkeet pystyvät tarjoamaan nykyään paljon suurempia kokonaisuuksia kuin vielä muutama vuosi sitten. Myös ymmärrys datakeskusten erityisvaatimuksista on kehittynyt nopeasti.

– Suomen vahvuuksia ovat vakaa toimintaympäristö, korkea tekninen osaaminen, teollinen tuotanto sekä ilmasto, joka tukee datakeskusten energiatehokasta jäähdytystä. Kun nämä yhdistetään puurakentamisen osaamiseen, syntyy kilpailuetu, jolla on merkitystä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Ylisen mukaan rakennusalan on opittava ajattelemaan rakentamisen arvoa uudella tavalla. –Kun toimitusvarmuus, laatu, elinkaarivaikutukset ja rakentamisen nopeus nousevat hinnan rinnalle keskeisiksi mittareiksi, syntyy tilaa myös uusille innovaatioille. Samalla teollinen puurakentaminen voi ottaa entistä suuremman roolin vaativissa rakennushankkeissa.

– Datakeskukset ovat osoittaneet, että rakentamisessa voidaan tavoitella paljon muutakin kuin alinta hintaa. Kun asiakas arvostaa laatua, nopeutta ja toimivuutta, myös innovaatioille syntyy aivan uudenlainen mahdollisuus, Ylinen kiteyttää.