Voiko energiakatselmuksesta olla myös hyötyä?

Vuoden alussa voimaan tullut energiatehokkuuslaki laajensi energiakatselmusvelvoitteen koskemaan myös monia metsä- ja kuljetusalan yrityksiä. Lehden ilmestyttyä toimituksen puhelin soi. Kuopiolainen Arto Kärkkäinen halusi haastaa ennen kaikkea jutussa mainittuja summia. Energiaviraston hyväksymä katselmoija Kärkkäinen arvioi, että velvoite voidaan hoitaa huomattavasti ennakoitua edullisemmin – ja parhaimmillaan katselmuksesta voi olla yritykselle myös konkreettista hyötyä.

Katselmukselle selkeä hintalappu

Toukokuussa perustettu InnoVaatio Advisory Oy on Kärkkäisen perheyritys, joka keskittyy auttamaan yrityksiä täyttämään tilaajavastuulain vaatimuksia. Energia-apuri-aputoiminimen kautta Kärkkäinen tarjoaa yrityksille energiakatselmuksia helposti ja selkeällä hinnoittelulla.

- Ennakkotiedot lakimuutoksesta, ja niin SKAL ry:n kuin Koneyrittäjienkin viestintä sen tiimoilta tuntuivat oudoilta. Paljon viitattiin valtion antamaan 25 000 euron hinta-arvioon. Kiinnostuin aiheesta, ja halusin selvittää, mikä tässä niin paljon maksaa. Kävin energiaviraston katselmoijakoulutuksen, enkä vieläkään ymmärtänyt, Kärkkäinen taustoittaa.

Nyt Kärkkäinen tietää miten energiakatselmus tehdään, ja hän on Energiaviraston hyväksymä katselmoija, niitä yrityksille suorittamaan. Samalla palvelu on saanut hintalapun, joka on merkittävästi edullisempi kuin alussa mainitut summat.

- Peruspaketilla velvoite voidaan hoitaa kuntoon 1290 euron hintaan, silloin kun ei vaadita erillistä kohdekatselmusta. Tämä sisältää lakisääteisen energiakatselmoinnin, sekä näkemyksen energiatehokkuuden nykytilasta ja kehityskohteista. Teemme lisäksi ilmoituksen Energiavirastolle, toimenpidesuunnitelman neljälle vuodelle sekä liitteet tilinpäätökseen ja julkaisuun.

Tämän lisäksi Kärkkäisen palvelumallissa on myös kaksi hieman arvokkaampaa pakettia. Plus-mallissa katselmuksen havainnot muutetaan käytännön kehitystoimenpiteiksi priorisointeineen ja Kumppani-sopimukseen kuuluu lisäksi jatkuva sparraus, seuranta ja kehittäminen, jotta tavoitteet muuttuvat mitattaviksi tuloksiksi ja kilpailueduksi.

- Pyrin tarjoamaan sen, mitä yritykset haluavat. Jos yritykselle riittää lain säätämä minimitaso, niin se on todella helposti toteuttavissa. Samalla haluan kuitenkin avartaa yrittäjiä näkemään, minne se energia menee, ja mitä sillä saadaan aikaiseksi. Katselmuksesta on mahdollista ottaa irti enemmänkin, ja mielestäni tässä on koko homman pihvi.

Lain määräaika lähestyy

Arto Kärkkäisen mukaan uudistuneen lain voimaan tulo on päässyt yllättämään monet alan yrittäjät. Ensimmäinen eräpäivä katselmuksille on jo 11.10.2026, johon katselmoidaan ja raportoidaan nykytila ja edeltävät kolme vuotta.

- Tästä huolimatta vielä toukokuussa väkeä oli menossa eduskuntaan hakemaan jatkoaikaa, Kärkkäinen toteaa.

Edunvalvontajärjestöjen kritiikki uudistuksessa on kohdistunut paitsi korkeaksi arvioituun hintaan, myös katselmuksen tarpeellisuuteen. Esimerkiksi SKAL ry:n Petri Murto totesi kesäkuun alun liittokokouksessa Seinäjoella, että energiatehokkuuteen pyrkiminen ja sen seuranta on kuljetusyrityksillä sisäänrakennettuna elinehtona, jotta alalla voi pärjätä. Myös metsäkoneyrityksissä energian, käytännössä polttoaineen, kulutus on merkittävä kustannustekijä.

Mittaaminen paljastaa kehityskohteet

Arto Kärkkäinen haluaa haastaa tätäkin näkemystä. – On totta, että Suomessa on paljon yrityksiä, jotka ovat hyvin valveutuneita näiden asioiden suhteen, mutta samaan aikaan haitari on todella suuri. Voidaan kuvitella, että energiatehokkuus on huipussaan, vaikka sen seurantaan ei olisi minkäänlaisia mittareita. Jos mitään ei mitata ja seurata, niin voidaanko silloin tietää, kuinka tehokasta toiminta todella on?

Energia-apurin hinnastoa Kärkkäinen toivoo verrattavan mahdollisesti saataviin säästöihin. Jo 300 000 litran vuotuisella dieselin kulutuksella prosentinkin lasku tuo investoinnin hinnan takaisin ja tuo myös säästöjä.

- Olen perehtynyt katselmointiin, ja samalla tuon myös oman 30 vuotisen kokemukseni kuljetus-, kone- ja koulutusalalta pöytään. Yksi keskeinen kysymys on, voidaanko kuljettajia motivoida tehokkuuteen energiankulutuksessa ja tuottavuudessa? Metsäkonepuolellakaan se kovin puomin heiluttaja ei välttämättä ole tehokkain, kun ruvetaan mittaamaan puomin kulkemia metrejä ja energian kulutusta suhteessa tuotokseen. Kouluttamalla kuljettajia on pystytty parantamaan metsäkoneiden- ja puutavara-autojen tuottavuutta sekä energiatehokkuutta parhaimmillaan jopa 20 prosenttia. Simulaattoriympäristöissä työmenetelmiä ja toimintatapoja voidaan vertailla vakioiduissa olosuhteissa, mikä helpottaa energiatehokkuuden ja tuottavuuden mittaamista aukottomasti, Kärkkäinen päättää.

Lue myös aikaisempi artikkelimme: Uusi energiatehokkuuslaki tuo lisää velvoitteita yrityksille