Viileä alkukesä hillitsi kirjanpainajien parveilua – riskiraja ylittyi vain Heinävedellä

Kirjanpainajan parveilu on jäänyt touko- ja kesäkuussa maltilliseksi suurimmassa osassa Suomea viileän ja epävakaan sään vuoksi. Riskirajana pidetty 15 000 kirjanpainajan kertymä ylittyi kesäkuun puoliväliin mennessä vain Pohjois-Karjalan Heinävedellä. Talven tuulenkaadot tarjoavat kuitenkin kirjanpainajille lisääntymisalustoja, joten metsien tilannetta kannattaa seurata kesän edetessä.

Valtakunnallisen kirjanpainajaseurannan 15. kesäkuuta tehdyn pyydystyhjennyksen perusteella riskirajana pidetty 15 000 kirjanpainajan kertymä ylittyi vain Heinävedellä, jossa pyydykseen oli kertynyt 17 800 kirjanpainajaa.

Yli 15 000 kirjanpainajan kertymää kesäkauden aikana pidetään riskirajana tuoreiden hakkuuaukkojen viereisille paahteisille reunametsiköille, joissa kirjanpainaja voi aiheuttaa puiden kuolleisuutta.

– Parveilun ajoitukseen ja määrään vaikutti monin paikoin viileä toukokuu. Myös vuosi sitten kylmä alkukesä hillitsi kirjanpainajan lentoa voimakkaasti, kertoo Luken johtava tutkija Tiina Ylioja.

– Kirjanpainajan aiheuttama puustokuolleisuus olisi todennäköisempää, jos alkukesän parveilu olisi ollut aikaista ja runsasta, Ylioja jatkaa.

Kirjanpainajan aiheuttamien kuusikuolemien todennäköisyys riippuu kirjanpainajien määrästä alueella, kesän lämpimyydestä sekä kuoriaisten lisääntymiseen soveltuvien puiden määrästä. Kuivuus ja lämpö lisäävät erityisesti pintajuuristen kuusien alttiutta kirjanpainajatuhoille.

Parveilu alkoi aikaisin vain Kaakkois-Suomessa

Toukokuussa kirjanpainajan parveilu käynnistyi muuta maata vauhdikkaammin ainoastaan osassa Kaakkois-Suomea, missä lämpötilat kohosivat ajoittain hellelukemiin. Toukokuun lopun pyydystyhjennyksessä suurimmat saaliit mitattiin Heinävedellä, jossa pyydyksiin oli kertynyt jo lähes 12 000 kirjanpainajaa. Kouvolan alueella havaittiin vajaat 9 000 kuoriaista ja Joensuun kaakkoispuolella noin 7 700.

Muualla Suomessa parveilu runsastui vasta kesäkuussa tai pysyi vähäisenä. Kesäkuun puolivälin pyydystyhjennyksessä runsainta parveilua havaittiin Pirkanmaan Kurun ja Virtain välimaastossa, jossa pyydyksiin kertyi 10 600 kirjanpainajaa. Keski-Suomen Hankasalmella havaittiin 7 600 kuoriaista ja Kanta-Hämeessä hieman yli 6 200. Muilla seurantapaikoilla parveilu oli tätä vähäisempää.

Tuhoja kannattaa seurata lämpimien jaksojen jälkeen

Kuluvan kesän kirjanpainajatuhot alkavat näkyä latvuksen oireina vasta myöhemmin kesän aikana. Alueilla, joilla kirjanpainajamäärät ovat alhaiset, kuoriaiset hyödyntävät pääosin vahingoittuneita puita, kuten talven jäljiltä metsiin jääneitä tuulenkaatoja.

– Hyönteistuhon vuoksi tehtäviä hakkuita on kesäkuun aikana ilmoitettu metsänkäyttöilmoituksilla vain vähän, noin 150 hehtaarin pinta-alalta, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen.

Hyönteistuhohakkuut ovat pääosin kirjanpainajan aiheuttamia, mutta hakkuupinta-alasta vain osa sisältää vioittunutta puustoa.

Metsäkeskuksen mukaan varttuneita kuusivaltaisia metsiä kannattaa seurata erityisesti lämpimien sääjaksojen jälkeen, sillä mahdolliset kirjanpainajatuhot alkavat näkyä vasta myöhemmin kesällä.

Kirjanpainajapyydykset tyhjennetään seuraavan kerran 13. heinäkuuta, ja saaliit päivitetään kartalle 15. heinäkuuta. Seurannan tilanteesta tiedotetaan seuraavan kerran elokuun lopussa.