Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: Ilmastopolitiikan painopiste on päästöjen vähentämisessä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan suomalainen metsäkeskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa metsät nähdään liian usein ilmasto-ongelmana eikä osana ratkaisua.

– Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on edelleen fossiilisten päästöjen vähentäminen, samalla kun metsiä hyödynnetään entistä korkeampaa arvonlisää tuottavien uusien biotuotteiden, hiilen talteenoton ja puhtaiden investointien perustana. Hallitus ei valmistele hakkuurajoituksia, vaan uskoo metsien kasvun vahvistamiseen, teknologisiin innovaatioihin ja aktiiviseen EU-vaikuttamiseen.

Metsäkeskustelua käydään voimakkailla tunteilla

Multala tunnistaa metsistä käytävässä keskustelussa voimakkaita tunteita. – Ilmapiiri on viime vuosina muuttunut aiempaa jyrkemmäksi, ja liian usein mielipiteet rakentuvat enemmän huolien, mielikuvien ja pelkojen kuin tutkittujen faktojen varaan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tämä on ongelmallista, koska metsät ovat sekä talouden että hyvinvoinnin perusta. Vaikka julkinen keskustelu on muuttunut hyvin polarisoituneeksi, metsiä kuitenkin arvostetaan. Niillä on suuri merkitys virkistykselle, luonnon monimuotoisuudelle, hyvinvoinnille ja koko kansantaloudelle.

Multala muistuttaa, että Pariisin ilmastosopimuksen lähtökohta on ennen kaikkea fossiilisten päästöjen vähentäminen samalla hiilinieluista huolehtien. – Suomessa keskustelu on painottunut poikkeuksellisen voimakkaasti metsien hiilinieluihin, kun kansainvälisesti ilmastokeskustelun keskiössä ovat edelleen päästöjen vähentäminen, siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sekä näiden kaikkien rahoitus.

– Suomessa painopiste on siirtynyt nieluihin osittain siksi, että olemme onnistuneet päästöjen vähentämisessä hyvin. Viime vuosien päästökehitys tukee tätä näkemystä. Vaikka Suomen kokonaispäästöt ovat edelleen laskeneet merkittävästi, päästöjen vähentäminen on edelleen ilmastopolitiikan tärkein tehtävä, muistuttaa Multala.

Ilmastotavoitteissa toimenpiteet tärkeämpiä kuin tietty aikatavoite

Kun ilmastotoimissa tarvitaan valtavia investointeja uuteen teknologiaan, Multalan mukaan sääntely-ympäristön on oltava hyvin ennakoitava. – Siksi ilmastotavoitteissa ei kannata tuijottaa yhtä tiettyä vuotta, vaan keskittyä niihin toimenpiteisiin ja ohjauskeinoihin, millä saavutetaan tuloksia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä on päästökauppa, mikä luo kannustimet niin päästöjen vähentämiseen kuin toivottavasti tulevaisuudessa myös hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön. Samalla tulee kasvattaa metsäteollisuuden tuotannon arvonlisää, jolloin talous, metsäteollisuuden kilpailukyky ja ilmastotavoitteet voivat tukea toisiaan.

Metsäteollisuuteen tarvitaan nyt uusia investointeja, joiden avulla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. – Metsäsektori voi esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin talteenotolla mahdollistaa vähäpäästöisiä ratkaisuja lento- ja meriliikenteeseen. Se edellyttää kuitenkin mittavia investointeja sekä vakaata ja ennakoitavaa sääntelyä.

– Päästökauppa luo pitkäjänteiset kannustimet investoinneille, joiden varaan myös metsäteollisuuden seuraava kasvuvaihe voi rakentua. Yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kehityssuunnista on biogeenisen hiilidioksidin talteenotto. Ensimmäiset suomalaiset hankkeet ovat jo käynnistymässä, vaikkakin vielä pienessä mittakaavassa.

Metsien tulevaisuus rakentuu innovaatioille ja investoinneille eikä rajoituksille

Multalan mukaan tekniset hiilinielut voivat muodostua merkittäväksi ilmastopolitiikan työkaluksi perinteisten metsänielujen rinnalle. – Samalla ne synnyttävät kokonaan uutta liiketoimintaa. Talteen otetusta biogeenisestä hiilestä voidaan valmistaa esimerkiksi synteettisiä polttoaineita ja muita korkean jalostusarvon tuotteita, jotka samalla vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tulevaisuuden kasvu syntyy metsien uusista tuotteista. Ligniinipohjaiset materiaalit, uudet tekstiilikuidut, pakkausratkaisut, kemikaalit ja biopohjaiset polttoaineet voivat muodostaa kokonaan uuden kasvualan suomalaiselle teollisuudelle. Ne korvaavat fossiilisia materiaaleja, vahvistavat Suomen kilpailukykyä, Euroopan omavaraisuutta ja tukevat ilmastotavoitteita.

Multalan mukaan T&KI - panostuksista ei saa tinkiä, vaikka julkinen talous on tiukalla. – Kun tutkimus, yritykset ja rahoitus kohtaavat, voidaan luoda uusia ratkaisuja, jotka vahvistavat yhtä aikaa talouskasvua, vientiä ja ilmastopolitiikkaa. Metsät eivät ole vain hiilinielu, vaan yhä enemmän myös innovaatioiden lähde.

– Pyrimme hallituksessa kannustamaan metsien parempaan kasvuun ja kasvattamaan metsäpinta-alaa emmekä rajoittamaan niiden käyttöä. Metsien uudistuminen ja hyvä metsänhoito ovat tärkeimpiä keinoja vahvistaa hiilinieluja pitkällä aikavälillä.

Ennallistaminen etenee vapaaehtoisuuden pohjalta

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan ennallistamisen vaikutusten arviointia tulisi täydentää ja kuvata seikkaperäisemmin, millaisia hyötyjä ennallistamisella tavoitellaan ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tehdään.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Multalan mukaan nyt valmistellaan ennallistamissuunnitelman luonnosta, joka on enemmänkin strategia kuin normiohjaava paperi. –Tämä on komissiolle vasta viesti siitä, mitä pyritään tekemään. Lopullinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle seuraavan hallituksen aikana.

– On korostettava, että ennallistamissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja kaikki yksityismailla tehtävät toimenpiteet ovat vapaaehtoisia maan- ja metsänomistajille. Suomi tulee käyttämään kaikki mahdolliset joustot, jotka meille ovat mahdollisia.

Multala ymmärtää kritiikin, mikä kohdistuu ennallistamisen kustannuksiin. – Suomi on koko ajan vastustanut ennallistamisasetusta juuri siksi, että sen kustannukset ovat liian korkeat. Meillä ei välttämättä ole riittävästi ihmisiä tekemään niitä töitä. Eli kyllä pitää ottaa huomioon myös se, että mikä on mahdollista aidosti ja mikä ei.

- Toimet, joita tällä hetkellä tehdään ja rahat, joita meillä on jo nyt budjetissa, kohdentuvat ennen kaikkea uhanalaisiin luontotyyppeihin, jotka ovat erityisesti ennallistamisen tai suojelun tarpeessa. Rahoitusta näihin toimiin valtion budjetissa on jo nyt muun muassa Metso, Helmi, Ahti, Sotka ja Nousu – ohjelmissa.

Olemassa olevan rahoituksen lisäksi Multalan mukaan on mahdollista hyödyntää myös nyt syntyviä luonnonarvomarkkinoita, joilla pyritään saamaan yksityistä rahoitusta luonnon monimuotoisuustyöhön. – Ennallistamissuunnitelma pyrkii osoittamaan sitä polkua aina vuoteen 2050 asti. Suomessa yksityismetsänomistajat saavat jatkossakin päättää siitä, miten he omia metsiään hyödyntävät tai sitten suojelevat, jos näin haluavat.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Eduskunta määrittää myöhemmin vuosittaisten budjettien kautta, kuinka laajasti ennallistamistoimenpiteitä toteutetaan valtion budjetin puitteissa. Kun tiedossa on, että ennallistamisesta aiheutuu Suomelle merkittäviä kustannuksia, ne on pystyttävä osoittamaan uskottavasti myös EU:ssa mahdollisen rahoituksen saamiseksi.

Rakentamisen päästöjen raja-arvoja tiukennetaan

Ministerin mukaan puurakentamisen merkitys kasvaa tulevina vuosina erityisesti rakentamisen elinkaaripäästöjen kiristyvien vaatimusten myötä. – Tämän vuoden alussa voimaan tulleet rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot kiristyvät edelleen vuonna 2029.

– Samalla kunnilla on mahdollisuus vauhdittaa muutosta omilla julkisilla rakennushankkeillaan. Vaikka puurakentamisen osuus on Suomessa edelleen vaatimaton, uskon muutoksen nopeutuvan hiilijalanjäljen raja-arvojen tiukentuessa. Elinkaariajattelu suosii puuta luonnostaan. Kun rakentamisen päästöihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, puurakentamisen kilpailukyky vahvistuu.

Metsäpolitiikan on säilyttävä kansallisessa päätösvallassa

Vaikka metsät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädäntö vaikuttaa käytännössä yhä enemmän metsien käyttöön. – En näe tässä rakenteellista ongelmaa. Suomen tärkein tehtävä on kuitenkin vaikuttaa valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nykyisessä komissiossa ymmärretään Suomen metsäsektorin erityisolosuhteita aiempaa paremmin.

– Esimerkiksi LULUCF-asetuksen tarkistuksissa Suomi on saavuttamassa keskeiset tavoitteet yhteistyössä komission kanssa. Pienen maan vaikutusvalta syntyy yhteistyöstä.

Multala suhtautuu varauksella ajatukseen EU:n perussopimukseen lisättävästä erillisestä metsäartiklasta. – Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa perussopimusten avaamiseen liittyy enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.