Metsäteollisuus

120 vuotta puunjalostusta Saimaan rannalla

Vuonna 1906 perustettu Honkalahden saha on kasvanut paikallisesta sahalaitoksesta moderniksi puunjalostajaksi, jonka tuotteita viedään ympäri maailmaa. Kehityksen taustalla ovat aina olleet osaavat ihmiset, vahva yhteishenki ja ylpeys omasta työstä.

Honkalahti

Honkalahden Puutavara Osakeyhtiön perustaminen sai virallisen vahvistuksen, kun Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi yhtiöjärjestyksen 5.10.1906. Yhtiö perustettiin saman vuoden joulukuussa, ja saha käynnistyi 45 000 kuutiometrin vuotuisella kapasiteetilla ja alkoi nopeasti työllistää alueen ihmisiä. Sijainti Värrön rannassa tarjosi erinomaiset kuljetusyhteydet jo ennen Saimaan kanavan valmistumista.

Hackmanin kaudelta kansainvälisille markkinoille

Vuonna 1910 Hackman & Co osti Honkalahden sahan, minkä jälkeen toiminta kasvoi nopeasti. Vuoteen 1913 mennessä tuotanto oli noussut jo 71 500 kuutiometriin, ja sahatavaraa vietiin laajasti Eurooppaan, muun muassa Englantiin, Ranskaan ja Saksaan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Jo varhain Honkalahdessa ymmärrettiin, että sahan menestys rakentuu osaavien ihmisten varaan. Työolosuhteita kehitettiin, työntekijöille rakennettiin asuntoja ja siirryttiin sähkövalaistukseen. Työaikauudistukset ja investoinnit lisäsivät henkilöstön määrää nopeasti: 1920-luvulla työntekijöitä oli jo useita satoja. 1930-luvulla sahaa modernisoitiin voimakkaasti; koneisto uudistettiin lähes kokonaan. Lisäksi rakennettiin höyläämö ja laatikkotehdas, mikä nosti jatkojalostuksen keskeiseen rooliin jo varhaisessa vaiheessa.

mustavalkokuva, Honkalahden saha
Honkalahden saha 1910-1920.

Sotavuosista jälleenrakennukseen ja teknologiamurroksiin

1940-luvulla Honkalahdessa valmistettiin sahatavaran ohella sotilaskorsuja, parakkeja ja sodan jälkeen puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Samalla sahalle rakennettiin uusi voimalaitos, joka hyödynsi purua polttoaineena, ja alueelle vedettiin pistoraide Joutsenon asemalle. Saha ja sen henkilöstö olivat mukana rakentamassa jälleen rakentuvaa Suomea.

1950- ja 1960-luvut olivat voimakasta investointien aikaa: sahalinjoja ja lajittelua uudistettiin, keinokuivaus otettiin täysimääräisesti käyttöön ja tuotantokapasiteetti nousi 150 000 kuutiometriin vuodessa. Honkalahdessa siirryttiin myös varhain tietokoneavusteiseen tuotannonsuunnitteluun, ja parhaimmillaan saha tarjosi työn lähes 700 ihmiselle, ja oli tärkeä osa koko alueen elämää ja toimeentuloa.

Honkalahden saha
Honkalahden saha. (Teollisuuskuvaus Mannelin)

Edelläkävijä energiaratkaisuissa ja jatkojalostuksessa

1970-luvulla Honkalahti oli edelläkävijä myös energiaratkaisuissa: saha siirtyi Suomen ensimmäisenä teollisuuslaitoksena maakaasun käyttöön vuonna 1974. Samalla panostettiin vahvasti jatkojalostukseen, erityisesti paneeli- ja tee-se-itse-tuotteisiin, joita vietiin laajasti Eurooppaan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

1980- ja 1990-luvuilla toimintaa keskitettiin ja tuotantoa tehostettiin. Honkalahden saha siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen vuonna 1991. Investoinnit moderniin sahalinjaan, sormijatkokseen ja höyläykseen nostivat kapasiteetin uudelle tasolle ja vahvistivat asemaa Euroopan merkittävimpien sahojen joukossa.

Honkalahden saha ja lajittelulaitos 1950 sahanomistajayhdistys
Honkalahden saha ja lajittelulaitos 1950. (Sahanomistajayhdistys)

Moderni saha pitkällä historialla

2000- ja 2010-luvuilla Honkalahdessa panostettiin vahvasti lisäarvon tuottamiseen puulle. Nykyisin saha valmistaa sahatavaraa ja puujalosteita, kuten liimattuja ja sormijatkettuja komponentteja ikkuna-, ovi- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa. Vuonna 2017 valmistunut uusi voimalaitos mahdollisti luopumisen maakaasun käytöstä kokonaan.

Saha tarjoaa työpaikan 130 henkilölle, ja sen tuotteita viedään Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Tänä päivänä Honkalahden sahan vuotuinen kapasiteetti on noin 330 000 kuutiometriä sahatavaraa ja 70 000 kuutiometriä puujalosteita.

Honkalahden sahan työläisiä 1937
Honkalahden sahan työläisiä 1937. (Hackman)

Sahan historia näkyy edelleen vahvana yhteishenkenä ja ylpeytenä omasta työstä

Honkalahden saha on nykyisin osa Stora Enson Imatran liiketoimintayksikköä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Honkalahden sahan vahvuus on ollut aina osaava ja sitoutunut henkilöstö. Sahan ammattitaitoinen henkilöstö tukee meitä raaka-aineen entistä tehokkaammassa hyödyntämisessä ja tukee tavoitettamme korvata uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla ratkaisulla, kertoo Imatran liiketoimintayksikön johtaja Janne Kallio.

Honkalahden saha on ollut osa paikallista arkea, elinkeinoa ja identiteettiä jo yli vuosisadan.

- Honkalahden saha on monelle paljon enemmän kuin työpaikka. Täällä on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty yhdessä sahan arkea. Tämä 120-vuotinen historia kuuluu ennen kaikkea henkilöstölle - entisille ja nykyisille honkalahtelaisille, sanoo tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen.

tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen
Tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen.

Juhlavuosi huipentuu heinäkuussa - Saha Saimaan rannalla

Honkalahden sahan 120-vuotista taivalta juhlistetaan 11.7. sahan rannassa. Juhla alkaa Saha Saimaan rannalla -kesäteatterinäytöksellä, joka tuo esiin sahan pitkän historian ja merkityksen paikallisyhteisölle.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Näytelmän kantaesitys nähdään keskiviikkona 8.7.2026, ja esityksiä on yhteensä kaksitoista heinäkuun aikana.

Honkalahti

Tilaa metsäalan painavin uutiskirje!

* Pakollinen

Lähetä juttuvinkki