Sahateollisuuden suhdanne pysyy synkkänä – korkeat puunhinnat ja heikko kysyntä rasittavat alaa

Sahateollisuuden suhdannetilanne ei kohentunut vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Tuotanto ja vienti jäivät viimevuotista alemmalle tasolle, kannattavuus on edelleen heikko ja syksyn näkymät ovat alan mukaan vaisut.

Sahateollisuus ry mukaan yritykset tuottivat tammi–kesäkuussa yhteensä 6,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuusisahatavaran tuotanto laski kuusi prosenttia kolmeen miljoonaan kuutiometriin, kun taas mäntysahatavaran tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla 3,1 miljoonassa kuutiometrissä.

Viime vuosien investointien myötä sahateollisuuden tuotantokapasiteetti on kasvanut, mutta tuotannon vähentyessä kapasiteetin käyttöaste on laskenut.

Tammi–toukokuussa sahatavaraa vietiin 3,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sahatavaran keskihinnat nousivat vain prosentin, minkä seurauksena viennin arvo laski viisi prosenttia 870 miljoonaan euroon.

– Suhdanne säilyy vaikeana. Vaikka kuinka tarkkaan katsoisi, niin tunnelin päässä ei ole tällä hetkellä valoa. Yritykset toimivat poikkeuksellisen suuren epävarmuuden keskellä. Vahvistuvaa kysyntää ei ole nähtävissä missään vientimarkkinoilla. Kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky paranisivat, jos Suomessa tukkipuun hintataso ei olisi näin korkea kuin nyt, toteaa Sahateollisuus ry toimitusjohtaja Tino Aalto.

Vienti supistui lähes kaikilla päämarkkinoilla

Toimitusmäärät laskivat kahdeksassa Suomen kymmenestä suurimmasta vientimaasta. Suurimmat vientimarkkinat olivat edelleen Egypti, Viro ja Iso-Britannia, mutta vienti väheni myös niihin. Erityisen voimakkaasti toimitukset supistuivat Aasian markkinoille: Japaniin vienti laski 20 prosenttia ja Kiinaan 27 prosenttia.

Aallon mukaan haasteet eivät koske pelkästään Suomea, vaan koko Euroopan sahateollisuutta. Suomen kilpailuasemaa heikentävät kuitenkin pitkät kuljetusmatkat vientimarkkinoille sekä Lähi-idän kriisin nostamat logistiikkakustannukset. Noin 80 prosenttia suomalaisen sahateollisuuden tuotannosta menee vientiin.

Alan näkymät riippuvat edelleen kansainvälisen talouden ja rakentamisen elpymisestä sekä geopoliittisten jännitteiden helpottumisesta. Sahateollisuus ry mukaan nopeaa kysynnän kasvua ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.

Kotimaan puunkäyttö pysyy alhaisena

Myös kotimaan markkinatilanne jatkuu heikkona. Rakennuslupien määrä on edelleen matalalla tasolla sekä pientalo- että kerrostalorakentamisessa, eikä merkittävää kasvua puutuotteiden kysyntään ole odotettavissa.

Kotimaan toimitusten laskennallinen 12 kuukauden kumulatiivinen määrä oli toukokuussa 2,2 miljoonaa kuutiometriä.

– Suomen taloudesta on kuulunut hiljattain kaivattuja positiivisia uutisia. Valitettavasti metsäsektorilla ja sahateollisuudessa ne eivät juuri näy. Puutuotteiden kysyntä on edelleen matalalla tasolla, Aalto sanoo.

Puurakentamista on Suomessa pyritty edistämään useissa hallitusohjelmissa 2000-luvulla, mutta samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on vähentynyt noin viidestä miljoonasta kuutiometristä noin kahteen miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Suhdannekatsauksen tiedot perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry tilastoihin.