PTT: Metsäpolitiikassa yhdistettävä talouskäyttö ja luonnon hyvinvointi

Suomen metsäpolitiikan tavoitteeksi tulisi asettaa metsien kokonaishyödyn kasvattaminen niin, että metsien taloudellinen käyttö, luonnon hyvinvointi ja ilmastokestävyys tukevat toisiaan. Pellervon taloustutkimus PTT esittää politiikkasuosituksessaan muun muassa metsätalouden kannusteiden uudistamista, vapaaehtoisuuteen perustuvia ympäristötoimia sekä puun ohjaamista korkean jalostusarvon tuotteisiin.

PTT mukaan metsiin kohdistuvia taloudellisia ja ympäristötavoitteita ei tulisi käsitellä toisilleen vastakkaisina vaihtoehtoina.

– Metsiin kohdistuu valtavasti eri tavoitteita. Niiden odotetaan tuottavan vientituloja ja työtä, mutta samalla vahvistavan hiilinieluja, ylläpitävän luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoavan virkistystä, tutkimusjohtaja Paula Horne toteaa.

PTT rakentaisi seuraavan hallitusohjelman metsäpolitiikan viiden kokonaisuuden varaan. Metsien kasvusta, terveydestä ja ilmastokestävyydestä tulisi huolehtia aktiivisella metsänhoidolla, ympäristövelvoitteet toteuttaa vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti sekä yksityistä pääomaa ohjata luonto-, ilmasto- ja vesistöhyötyjen rahoittamiseen.

Lisäksi metsävaratiedosta, neuvonnasta ja digitaalisista palveluista tulisi rakentaa nykyistä vahvempi päätöksenteon perusta. Puuta PTT ohjaisi nykyistä enemmän pitkäikäisiin ja korkean jalostusarvon tuotteisiin.

– Tavoitetilana tulee olla metsäsektori, jossa metsien taloudellinen tuotto kasvaa ensisijaisesti tuottavuuden, laadun ja jalostusarvon kautta, ei luonnon pääomaa heikentämällä, metsäekonomisti Matti Valonen sanoo.

Kannusteita erilaisiin metsänomistajien tavoitteisiin

PTT esittää metsätalouden kannusteiden uudistamista siten, että metsänomistajaa voitaisiin kannustaa erilaisiin ratkaisuihin riippumatta siitä, painottaako tämä puuntuotantoa, luonnonhoitoa, hiiltä, virkistystä vai niiden yhdistelmää.

Puuntuotantoon soveltuvissa metsissä kannusteita voitaisiin suunnata esimerkiksi oikea-aikaiseen taimikonhoitoon ja luontoarvoja painottavissa metsissä luonnonhoitoon tai ennallistamiseen.

EU ennallistamisasetuksen kansallisessa toimeenpanossa PTT painottaa ekologisten tavoitteiden rinnalla kustannusvaikuttavuutta, alueellisia vaikutuksia ja maanomistajien oikeusturvaa. Yksityismaiden käyttörajoitusten ja ennallistamistoimien tulisi perustua vapaaehtoisiin sopimuksiin ja asianmukaisiin korvauksiin.

Luonnon tilan parantamiseen PTT haluaa julkisen rahoituksen rinnalle myös yksityistä pääomaa ja esittää toimivien luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä.

Puulle lisää jalostusarvoa

PTT mukaan puuta tulisi kansantalouden, työllisyyden ja resurssitehokkuuden näkökulmasta ohjata tuotteisiin, joiden jalostusarvo, vientipotentiaali ja käyttöikä ovat korkeita.

Seuraavan hallituksen tulisi suosituksen mukaan käynnistää puurakentamisen ja biopohjaisten rakennustuotteiden ohjelma. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan painopistettä PTT siirtäisi yksittäisistä hankkeista kokonaisten arvoketjujen kaupallistamiseen.

Myös Suomen digitaalista metsävaratietoa tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Metsään.fi-palvelusta PTT kehittäisi metsänomistajan kokonaisvaltaisen päätöksenteon alustan, ja julkisesti tuotetulle metsä- ja luontotiedolle tulisi rakentaa yhteinen, ajantasainen tietopohja.

PTT nostaa politiikkasuosituksessaan esille myös metsien omistajanvaihdosten sujuvoittamisen sekä metsäteiden ja alemman tieverkon riittävän rahoituksen.

– Talouden ja luonnon näkökulmien yhteensovittaminen ei ole este Suomen menestykselle. Se on mahdollisuus rakentaa kilpailuetu, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen osaavaan, vastuulliseen ja korkean arvon käyttöön, Horne tiivistää.