Sekaviljelyn osuus noussut viidennekseen Metsä Groupin metsänviljelyissä

Männyn ja kuusen sekaviljelyn osuus Metsä Groupin toteuttamista metsänviljelyistä on kasvanut muutamassa vuodessa noin 20 prosenttiin. Samalla pelkälle kuuselle istutettujen kohteiden osuus on pienentynyt selvästi. Sekaviljelyllä pyritään hajauttamaan metsänuudistamisen riskejä ja varautumaan muuttuvaan ilmastoon.

Metsä Group aloitti männyn ja kuusen sekaviljelyn myynnin syksyllä 2019. Viime vuosina menetelmän osuus on noussut noin viidesosaan yhtiön toteuttamista metsänviljelyistä.

Sekaviljelyssä samalle uudistusalalle perustetaan alusta asti useamman puulajin metsä. Kuusi istutetaan ja mänty joko kylvetään tai istutetaan samaan aikaan kuusen kanssa. Menetelmä soveltuu parhaiten tuoreille kankaille, joilla molemmat puulajit kasvavat hyvin ja yhtäläistä vauhtia.

– Sekaviljely on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Suomen metsistä alle puolet on ravinteisuudeltaan tuoretta kangasta, jonne männyn ja kuusen sekaviljely soveltuu parhaiten, joten 20 prosentin osuus kaikista viljelyistä on selkeä merkki muutoksesta suomalaisissa metsissä, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoo.

Pelkän kuusen istuttaminen vähentynyt

Vuonna 2008 kuusi oli ainoana puulajina noin 80 prosentilla Metsä Groupin istutuskohteista. Yhtiön mukaan vastaava osuus vuonna 2026 on 36 prosenttia.

– Moni metsänomistaja pohtii, miten oma metsä tulee kestämään ilmastonmuutoksen, joka tuo mukanaan paitsi lämpötilannousun, myös lisääntyneen riskin erilaisille tuhoille. Metsänomistajat ovatkin jo nyt varautuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja esimerkiksi Keski-Euroopasta kantautuneisiin kirjanpainajatuhoihin, ja vähentäneet kuusen viljelyä. Samaan aikaan sekaviljely on yleistynyt keinona hajauttaa metsänuudistamisen riskejä, Laine sanoo.

Puulajivalinnan lähtökohtana ovat kuitenkin aina uudistusalan ominaisuudet. Maaperän ravinteisuus, kosteusolot ja kohteen tuhoriskit määrittävät, mitkä puulajit kasvupaikalle parhaiten soveltuvat.

Useampi puulaji hajauttaa tuhoriskejä

Metsä Groupin mukaan sekapuustoisuus on yksi keino parantaa metsän tuhonkestävyyttä ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kuusi kärsii veden puutteesta mäntyä enemmän, mikä voi lisätä hyönteistuhojen riskiä kuusivaltaisissa metsissä.

Männyn ja kuusen sekaviljelyllä voidaan pienentää myös hirvituhojen vaikutuksia, sillä kuuset turvaavat taimikon kasvua hirvituhoille alttiilla alueilla. Useamman puulajin avulla voidaan lisäksi hyödyntää kasvupaikkaa, jonka ravinteisuus vaihtelee uudistusalan sisällä.

Sekametsän kehitystä ohjataan myös taimikonhoidossa. Kun havupuiden rinnalle säilytetään luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa, metsän puulajisto monipuolistuu. Samalla syntyy erilaisia elinympäristöjä kasveille, hyönteisille ja muille pieneliöille.