Droonit yleistyivät nopeasti metsien boorilannoituksissa

Suuri osa yksityismetsien boorilannoituksista tehdään nykyään drooneilla. Metsäkeskuksen mukaan kaluston ja lannoitteiden kehitys on nopeuttanut levitystä ja laskenut työn kustannuksia. Boorilannoitusten osuus terveyslannoituksen tukihakemusten pinta-alasta on noussut tänä vuonna yli 80 prosenttiin.

Droonit ovat nousseet parin viime vuoden aikana yleiseksi vaihtoehdoksi metsien boorilannoituksissa helikopteri- ja maalevityksen rinnalle. Kehitystä ovat vauhdittaneet droonien kasvanut kantokyky ja aiempaa pienemmät hehtaarikohtaiset lannoitemäärät.

– Droonit ja boorilannoitteet ovat kehittyneet ja sen seurauksena boorilannoituksia tehdään yhä enemmän. Lannoitteita tarvitaan nykyään vähemmän pinta-alalle ja droonit pystyvät kantamaan yhä suurempia lannoitekuormia kerralla. Levitys on nopeutunut ja lannoitustyön kustannukset ovat laskeneet, arvioi metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien terveyslannoituksilla korjataan maaperän ravinne-epätasapainosta johtuvia puuston kasvuhäiriöitä. Lannoituksia tehdään boori- ja tuhkalannoitteilla, ja työhön voi hakea tukea Metsäkeskuksesta.

Tammi–elokuussa 2026 Metsäkeskukseen saapuneiden terveyslannoituksen tukihakemusten pinta-alasta yli 80 prosenttia koski boorilannoituksia. Viime vuosina vastaava osuus on ollut noin kaksi kolmasosaa.

Nestemäisen boorin käyttö vähentynyt

Droonien yleistyminen on Metsäkeskuksen mukaan vähentänyt tuntuvasti nestemäisen boorin käyttöä. Tänä vuonna nestemäisten lannoitteiden osuus boorilannoituksista on enää viisi prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus oli 21 prosenttia.

Lannoitusalan keskikokoon droonien käyttö ei ole vaikuttanut. Se on pysynyt kolmena viime vuonna noin 1,5 hehtaarissa.

Kolmannes boorilannoituksista Pohjois-Savossa

Boorilannoituksista kolmannes tehdään Pohjois-Savossa. Maakunnan boorilannoituspinta-ala on lähes kolminkertainen verrattuna seuraavina tuleviin Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon.

Vähiten boorilannoituksia tehdään Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Kummastakin maakunnasta Metsäkeskukseen on tullut hakemuksia alle 50 hehtaarin alalta.

Myös lannoitettavien metsien puulajijakauma on muuttunut. Männiköiden osuus kivennäismaiden boorilannoituksista on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa ja noussut 21 prosenttiin. Kuusikoiden osuus on laskenut alle 74 prosenttiin, ja muiden puulajien osuus on noin viisi prosenttia.

Metsäkeskuksen mukaan männiköiden kasvuhäiriöt tunnistetaan nykyään aiempaa paremmin.

– Ilmaston muuttuessa ja männiköiden uudistamisalan lisääntyessä myös boorilannoituksen tarve on lisääntynyt, sanoo Remes.

Tiedot perustuvat Metsäkeskukseen 1.1.–31.8.2026 saapuneisiin terveyslannoituksen tukihakemuksiin.