Versowoodin Ville Kopra: Vähähiilisestä rakentamisesta Suomelle uusi brändi

Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kaipaa valtiolta vahvempaa ohjausta vähähiiliseen rakentamiseen. Samalla hän varoittaa metsien käytön rajoitusten vaikutuksista puun saatavuuteen, teollisuuden toimintaedellytyksiin ja maakuntien elinvoimaan.

– Ei ole järkeä tavoitella vähähiilisen puurakentamisen kasvua ja samaan aikaan vaikeuttaa sen raaka-aineen saatavuutta, sanoo 80 vuotta toimineen Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra.

Hänen mukaansa Suomella olisi hyvät edellytykset rakentaa puurakentamisesta kansainvälinen vahvuus.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Suomella on pitkä puurakentamisen historia, vahva metsäteollisuus, kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuuriperinne ja pitkälle kehittynyt puutuoteteollisuus. Niistä voisi rakentua myös uudenlainen suomalaisen puuarkkitehtuurin ja teollisen puurakentamisen maine ja brändi.

Juhlapuheiden sijaan mitattavia tavoitteita

Yksi keino markkinan kasvattamiseen olisi Kopran mukaan rakentamisen vähähiilisyyden nykyistä vahvempi ohjaus.

– Kun rakentamisen ilmastovaikutukselle asetetaan riittävän kunnianhimoiset ja yhdenmukaiset vaatimukset, materiaalit joutuvat kilpailemaan myös hiilijalanjäljellään.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kopra kaipaa poliittisiin ohjelmiin konkreettisia tavoitteita.

– Vähähiilisyyden kriteerit olisi pitänyt laatia tiukemmiksi heti alkuun. Poliittisiin ohjelmiin tarvitaan mitattavia tavoitteita yleisten edistämiskirjausten sijaan. Tarvitaan riittävä kotimainen kysyntä, vähähiilisyyteen kannustavaa ohjausta, standardoituja ratkaisuja, teollisia konsepteja ja suunnitteluketju, joka pystyy toistamaan onnistuneet ratkaisut hankkeesta toiseen.

Suomella on metsät, puurakentamisen teknologia ja osaaminen, mutta puurakentamisesta ei ole vieläkään tullut teollisen rakentamisen valtavirtaa. Kopra näkee ristiriidan puurakentamisen edistämisen ja metsien käyttöä rajoittavien tavoitteiden välillä.

– Tässä on suomalaisen metsäpolitiikan suuri ristiriita, kun samaan aikaan halutaan kasvattaa puurakentamista ja puun jalostusarvoa ja pidetään esillä puun saatavuutta vähentäviä toimia.

Esivalmistus vaatii muutosta koko rakentamisen ketjulta

Kopran mukaan puurakentamisen perusongelma ei löydy raaka-aineesta, tekniikasta eikä osaamisesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Suomessa osataan valmistaa liimapuuta, CLTä ja muita teollisia puukomponentteja. Digitaalinen suunnittelu ja CNC-työstö mahdollistavat pitkälle esivalmistetut rakenteet. Silti puu ei ole noussut Suomessa teollisen rakentamisen materiaaliksi siinä mittakaavassa kuin esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä tai Etelä-Saksassa.

Muutosta hidastavat hänen mukaansa rakentamisen vakiintuneet käytännöt.

– Suomalaisen rakentamisen järjestelmät, suunnittelu ja toimintatavat ovat rakentuneet pitkälti betonin ja teräksen ympärille. Kun samoilla menetelmillä on tehty vuosikymmeniä, uuden materiaalin ottaminen mukaan vaatii muutosta koko ketjulta.

Rakentamista on Kopran mukaan katsottu Suomessa pitkään joko puu-, teräs- tai betonisilmin.

– Ruotsissa ja Norjassa pystytään ehkä paremmin tekemään ratkaisuja sulassa sovussa asiakkaan tarpeen mukaan. Meillä vastakkainasettelu on ollut voimakkaampaa.

Kotimainen kysyntä vauhdittaisi teollisia ratkaisuja

Suomen pieni puurakentamisen markkina muodostaa Kopran mukaan noidankehän.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Kun kohteita on vähän, ratkaisut jäävät helposti yksittäisiksi projekteiksi. Kun jokainen kohde suunnitellaan lähes alusta uudelleen, standardit, liitokset, suunnitteluratkaisut ja tehokkaat tuotantomenetelmät kehittyvät hitaasti.

Jos ratkaisut ovat suunnittelijoille liian vaikeita, kynnys siirtyä totutusta betonirakentamisesta puuhun pysyy korkeana. Kopran mielestä nyt tulisikin kasvattaa kotimaista kysyntää.

– Vientiin nojaaminen on rakentamisen suurille komponenteille vaikeampaa kuin sahatavaralle. Kuljetusmatkat ovat pitkiä ja suuret elementit vievät paljon tilaa.

Valtio ja kunnat voisivat hänen mukaansa käynnistää muutosta omilla rakennushankkeillaan.

– Kun hankkeita tulisi riittävästi, syntyisi lisää teollisia toimittajia, suunnittelukokemusta ja vakioituja ratkaisuja. Sitä kautta myös kustannustehokkuus paranisi.

Sahateollisuuden vaikutukset ulottuvat korjuuseen ja kuljetuksiin

Kopra muistuttaa, että sahat sijaitsevat maakunnissa lähellä metsiä. Niiden ympärille muodostuu metsänhoidon, puunkorjuun, kuljetuksen, koneurakoinnin ja palveluiden verkosto.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Jotta pienemmät keskukset pysyvät elinvoimaisina, niissä tarvitaan myös rakentamista, kuten omakotitaloja, pienkerrostaloja, kouluja, päiväkoteja, hoivakoteja ja muita puurakentamiseen soveltuvia julkisia rakennuksia.

– Kyse on siis paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin yhden rakennusmateriaalin markkinaosuudesta. Metsä, saha, puutuoteteollisuus, rakentaminen ja alueiden elinvoima muodostavat saman ketjun.

Puun saatavuuden heikkeneminen heijastuisi koko verkostoon

Kopran mielestä metsien ilmastorooli ja taloudellinen käyttö asetetaan Suomessa liian helposti vastakkain.

– Kun ilmastotavoitteisiin halutaan vastata merkittävillä hakkuiden vähennyksillä, on hyvä muistaa, että metsäteollisuus tuo vientituloja, ylläpitää teollisia työpaikkoja ja muodostaa laajan taloudellisen verkoston erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Jos puun saatavuutta vähennetään, sen vaikutus ei pysähdy metsään.

– Puunhankinnassa ollaan jatkuvasti jonkinlaisessa niukkuudessa. Jos tarjontaa siitä vielä pienennetään, paine laitosten sulkemiseen kasvaa.

Versowoodin 80-vuotisjuhlassa puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra katsoi, että ilmastolaki on avattava. Hänen mukaansa Suomi ei pääse maankäyttösektorin päästövähennyksillä itse asettamiinsa vuoden 2035 tavoitteisiin.

Kopra puolestaan muistuttaa, että puun käytön rajoittamisen vaikutuksia pitäisi tarkastella myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Jos puun käyttöä vähennetään Suomessa, mutta sahatavaran, sellun ja kartongin maailmanlaajuinen kysyntä säilyy, osa tuotannosta voi siirtyä muihin maihin. Tällöin Suomessa toteutettu rajoitus ei välttämättä vähennä globaalia puunkäyttöä vastaavasti.

Ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaa pitäisi Kopran mielestä tarkastella kansainvälisen kilpailun näkökulmasta.

– Tarvitaan myös yhdenmukaisempia tapoja arvioida metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksia EU. Maiden metsävarat, maaperä ja maankäytön historia eroavat huomattavasti toisistaan.

Ennallistamisen hyödyt ja vaikutukset arvioitava kohteittain

Kopra suhtautuu ennallistamiseen kriittisesti, jos siihen käytetään huomattavia julkisia varoja ja samalla poistetaan maata metsätalouden piiristä.

– Ennallistamisen toteuttamisessa pitäisi arvioida sekä saavutettavat luontohyödyt että vaikutukset puuntuotantoon, aluetalouteen ja julkiseen talouteen.

– Meillä on heikkotuottoisia suoalueita ja muita kohteita, joissa ennallistamisesta voidaan saada perusteltuja luontohyötyjä. Sen sijaan hyvin kasvavan talousmetsän poistaminen tuotannosta herättää kysymyksen kokonaisvaikutuksista.

Purra puolestaan katsoi ennallistamisasetuksen vastaavan pitkälti Keski-Euroopan ongelmiin.

– Meille myydään keskieurooppalaista lääkettä sairauteen, jota meillä ei ole samassa mittakaavassa.