MTK vaatii liito-oravaohjeen uudelleenarviointia ja muutoksia luonnonsuojelulain korvauksiin

MTK ry:n metsäjohtokunta vaatii Lupa- ja valvontaviraston uuden liito-oravaohjeistuksen uudelleenarviointia ja luonnonsuojelulain korvaussäännösten pikaista uudistamista. Järjestön alustavan arvion mukaan uuden tulkinnan taloudelliset vaikutukset voivat nousta valtakunnallisesti 5–10 miljardiin euroon, jos rajoitukset toteutuvat laajasti.

MTK:n mukaan uusi liito-oravaohjeistus voi johtaa mittaviin metsien käyttörajoituksiin. Järjestö muistuttaa, että Orpon hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa metsänomistajien omaisuudensuojaa ja päätösvaltaa, mutta samaan aikaan metsien käyttöön kohdistuu uusia, vaikutuksiltaan epäselviä rajoituksia.

MTK:n tiedotteen mukaan ohjeistus edellyttää tunnistettujen pesä- ja levähdyspuiden ympärille vähintään 0,5 hehtaarin hakkaamatonta suojavyöhykettä. Sen yhteyteen säilytetään lisäksi joitakin hehtaareita liito-oravalle soveltuvaa metsää sekä kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille.

Järjestö pitää ohjeistusta esimerkkinä niin sanotusta harmaasta suojelusta. Sillä MTK tarkoittaa tilannetta, jossa metsää ei muodollisesti suojella, mutta sen käyttöä rajoitetaan ilman suojelupäätöstä ja asianmukaista korvausta.

– Viranomaisen tulkinnan hintalappu voi nousta käsittämättömiin lukemiin. Tällaista ei voi hyväksyä maassa, jossa jokaisen omaisuus on turvattu perustuslaissa, sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Hemmilän mukaan liito-oravaohjeistus on osa laajempaa ongelmaa. Metsien käyttöön kohdistuu lajisuojelun, kaavoituksen, ennallistamisen ja muiden suojelutavoitteiden kautta uusia vaatimuksia, joiden kustannukset jäävät hänen mukaansa maanomistajien kannettaviksi.

MTK haluaa alentaa korvauskynnystä

MTK:n mukaan luonnonsuojelulain nykyinen merkityksellisen haitan korvauskynnys on alennettava vähäistä suurempaan haittaan. Lisäksi korvaussuojan tulisi kattaa nykyistä kattavammin myös lajien rauhoitussäännöksistä aiheutuvat menetykset.

Järjestö vaatii, että haittaa arvioitaessa huomioidaan eri rajoitusten yhteisvaikutukset ja korvattavasta haitasta maksetaan täysi korvaus.

– Ei ole hyväksyttävää, että samankaltaisista metsien käyttörajoituksista metsänomistajalle syntyvä taloudellinen rasitus riippuu siitä, minkä luonnonsuojelulain säännöksen tai muun sääntelyn perusteella rajoitus syntyy. Nykyinen tilanne heikentää maanomistajien yhdenvertaisuutta, oikeusturvaa ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä, Hemmilä jatkaa.

Ohjeistuksen vaikutukset selvitettävä avoimesti

MTK toteaa tiedotteessaan, ettei Lupa- ja valvontaviraston tarkoituksena ole ollut luoda ohjeella uutta sääntelyä tai laajentaa lainsäädännön velvoitteita. Metsäjohtokunta pitää kuitenkin ongelmallisena, ettei uuden tulkinnan oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista ole käyty avointa keskustelua.

Se vaatii ohjeistuksen oikeudellisten, ekologisten ja taloudellisten vaikutusten avointa arviointia. MTK:n mukaan näin merkittäviä metsien käyttöön ja yksityiseen omaisuuteen vaikuttavia linjauksia ei voida tehdä ilman perusteellista vaikutusten selvittämistä.

Metsäjohtokunta vaatii myös harmaan suojelun lopettamista. Sen mukaan yksityisen metsän käyttörajoitusten tulee perustua lakiin ja luonnonsuojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset tulee korvata maanomistajalle.