fbpx
 

Ajokone omaan tarpeeseen

Ajokone omaan tarpeeseen

Nurmolaiset serkukset Tommi ja Ari Pentinmäki ovat keskittyneet pehmeiden maiden savotointiin Metsä Groupin työmailla. Hakkuukoneena on metsäalustainen Hitachin 135, jonka puomin päässä on Keslan 25 koura. Vuoden 2014 tammikuussa käyttöön otetussa koneessa on jo 8000 tuntia mittarissa, mikä on mainio osoitus telakoneen soveltuvuudesta myös suomalaisille savotoille. Koneen 900-milliset metsäkäyttöön suunnitellut telat ovat mahdollistaneet hakkuut todella pehmeäpohjaisillakin leimikoilla.

– Samoja määriä me olemme kyenneet hakkaamaan mitä muutkin yrittäjät harvennushakkuukoneilla, Pentinmäet vakuuttavat.

Jyrkkäkulmaiset pankot eivät estä telin liikkeitä.

Sopiva ajokone hukassa

Suurimmaksi ongelmaksi Pentinmäkien korjuutyössä on noussut puiden ajo. Vaikka hakkuutyö tehtäisiin kuinka keveällä tai pintapaineeltaan pienellä koneella, ajokone jättää helposti rumat jäljet metsäpohjaan. Harkinnassa oli 10-pyöräisen tai telakoneen hankinta. Mutta kun miehet katselivat tehdastekoisten koneiden painoja, tilanne mutkistui.

– Me lähdimme liikkeelle siitä ennakkoasetelmasta, että kuormatun ajokoneen maahan kohdistama paine neliösentille on oltava sama kuin hakkuukoneella. Tällöin on mahdollista saada puut pois leimikolta ilman maastovaurioita, Ari Pentinmäki toteaa.

Koska markkinoilta ei löytynyt haluttua konetta, niin Pentinmäet ryhtyivät suunnittelemaan sellaista. Peruskoneen valinnassa keveys oli ykkösenä. Valitettavasti pienimmätkin tehdastekoiset koneet painoivat liikaa. Peruskoneeksi valittiin vähän ajettu vuoden 2007-mallinen John Deere 810 D.

Kasvanut kuormatila on vähentänyt polttoaineen kulutusta kuljetettua kiintomottia kohti.

Siirrettävä kuormatila

Muutaman kuukauden ajatustyön ja suunnittelun jälkeen Pentinmäet ryhtyivät käytännön työhön. Konetta purettiin hallilla ja runko katkaistiin. Jatkopalan asentamisen jälkeen kuormatilaan tehtiin hydraulisesti liikuteltava kuormatila. Kumpaakin pankkoparia voidaan liikutella toisistaan riippumatta tai sitten koko kuormatilaa yhtenä kokonaisuutena. Liikevaraa kuormatilalla on 800 millimetriä, joten painopiste siirtyy varsin mukavasti etu- ja takatelin välillä. Kuormatilaa voidaan liikutella ajon aikana.

– Tämä kuormatilan siirto on osoittautunut varsin mukavaksi ominaisuudeksi. Kun keula tuntuu hieman painuvan liikaa, pukkaan kuormaa hieman taaksepäin. Vastaavasti takapään lähtiessä painumaan, otan kuormaa eteenpäin, jolloin etuteli saa lisää painoa, Tommi Pentinmäki selventää.

Myös hieman erikoisen malliset pankot tehtiin itse, jotta telien keinuminen ja telojen liikkumavara pysyisi kyllin suurena. Suunnittelussa otettiin huomioon peräti 1400-millisten symmetristen telojen käyttömahdollisuus. Viides akseli tehtiin vanhasta telikotelosta, josta leikattiin toinen pää pois ja kotelo hitsattiin umpeen. Kummallekin takimmaiselle pyörälle on oma hydrauliikkapiirinsä, jota voidaan manuaalisesti painottaa noin 2500 kilon voimalla per pyörä. Takimmaisen akselin voi tarvittaessa nostaa ylöskin ketteryyden lisäämiseksi.

Puoli metriä alkuperäistä leveämmät pankot ottavat jopa 15 kiintomotin kuorman.

Huolellista harkintaa

Kaikista koneen valmistuksessa tarvittavista kulutusteräsleikkeistä tehtiin tarkat mallit kovalevystä, joiden mukaan osat teetettiin. Hitsaukset ja hydrauliikkaletkujen ja -putkien asennukset tehtiin omana työnä. Venttiilistön asennus ja hydrauliikan säädöt uskottiin Esan pajan ammattilaisille. Kaikkiaan valmistukseen meni 300 miestyötuntia ja noin 30 000 euroa tarvikkeisiin ja ostopalveluihin.

Kymppipyörällä oli ajettu tammikuun (2018) alkuun mennessä puuta reilut 2000 kiintoa. Kokemukset ovat osoittaneet, että niin suunnittelussa kuin valmistuksessakin osuttiin koko lailla siihen, mihin pyrittiinkin. Eli luotettavaan puun ajamiseen pehmeiltä leimikoilta ilman maastovaurioita.

– Edessä on metriset telat ja takatelissä tällä hetkellä 900-milliset. Kesäksi vaihdamme taakse 1200-milliset kaivurilapuilla olevat telat, jolloin kokonaisleveydeksi tulee 3,3 metriä. Sen verran olemme testailleet konetta äärioloissa, että tuskin tulee eteen sellaista leimikkoa, missä 1400-millisiä teloja tarvittaisiin, Tommi Pentinmäki arvioi.

Kone on nykyisellä telavarustuksella kolme metriä leveä ja pankot ovat lähes saman levyiset eli 500 milliä alkuperäisiä leveämmät. Kuormatila on kasvanut ja samalla painopistettä on saatu hieman alemmaksi.

Takimmaisen akselin kumpikin pyörä joustaa itsenäisesti maastossa. Pyörää voidaan painattaa 2,5 tonnin voimalla.

Epäilijöitä riitti

Tommi Pentinmäki kertoo, että konetta valmistettaessa pajalla poikkesi useita epäilijöitä. Koneen vaatimatonta tehoa epäiltiin. Moni sanoi ettei 810 jaksa kulkea. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että keveästi maan pinnalla kulkeva kone ei tarvitse niin paljon tehoa. Koneen paino leveine teloineen on noin 16 tonnia.

– Ei ole voima loppunut meidän kymppipyöräisestä vielä kertaakaan. Napojaan myöten suossa möyrivä raskas kone varmasti vaatii tehoa ihan eri lailla, Ari Pentinmäki arvioi. Polttoaineen kulutus on pysynyt samana, vaikka perään asennettiin lisäakseli. Paremmin pinnalla pysyvä kone ei ole niin lujilla. Se menee vähän kuin sukkasillaan. Pentinmäet ovat laskeneet, että viidennen akselin myötä polttoaineen kulutus tien varteen ajettua kiintomottia kohden on laskenut. Pienikin säästö polttoainelaskussa tekee harvennuksen ajossa mukavan plussan.

Hydrauliikan venttiilistö on Esan Pajan käsialaa.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna