MetsäTrans Oy
Metsäteollisuus

EU:n uusi metsästrategia ylittää osin komission toimivallan metsäasioissa, kokonaiskestävyys mukana ennakkotietoja paremmin

Euroopan komissio julkaisi 16.7.2021 uuden metsästrategian, jonka tavoitteena on edistää metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittamista ja jäsenmaiden yhteistyötä metsäasioissa. Strategiassa korostetaan Suomenkin tärkeänä pitämiä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Strategia on muuttunut komission käsittelyssä aiempia versioita parempaan suuntaan, mutta jatkotyöhön jää paljon kehitettävää. Strategiaan sisältyvät yksityiskohtaiset linjaukset ylittävät komission toimivallan metsäasioissa ja metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys jäävät muita tavoitteita pienempään rooliin.

Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja yksityisiä metsänomistajia yli 660 000, metsäteollisuuden tuotteiden osuus vientituloista on 20 % ja metsien hiilinielut kattavat 30–50 % muiden sektoreiden päästöistä. Metsät ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin tuottamisessa koko maahan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

EU:n metsästrategia on siksi Suomelle erittäin tärkeä asiakirja. Omissa kannanotoissaan metsästrategiaan Suomi on korostanut jäsenmaiden toimivaltaa ja metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyttä eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamista.

16.7. julkaistussa EU:n metsästrategiassa metsien mahdollisuuksia taloudellisen hyvinvoinnin luojana ei tunnisteta riittävän vahvasti. Myös metsien merkitys osana vihreää siirtymää ja bio- ja kiertotaloutta jää suhteellisen vähälle huomiolle. Strategia sisältää myös useita esityksiä, jotka Suomen kannalta kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.

- EU:n uusi metsästrategia on muuttunut komission käsittelyssä ennakkotietoja parempaan suuntaan. Valitettavasti jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioihin ei ole edelleenkään kunnioitettu täysimääräisesti. Komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin hyvä, että nyt strategiassa ymmärretään tärkeiden ympäristö- ja ilmastokysymysten lisäksi myös metsien taloudellista merkitystä. Jatkokäsittelyssä on pidettävä tiukasti kiinni jäsenmaiden toimivallasta ja pyrittävä vielä vahvemmin kohti kokonaiskestävyyttä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Uudessa strategiassa korostetaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä biodiversiteettikadon pysäyttämisessä. Ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet ovat myös Suomelle tärkeitä, ja Suomi toimii aktiivisesti niiden saavuttamiseksi. Yksityisille metsänomistajille suunnattu metsien vapaaehtoisen suojelun ohjelma METSO onkin nostettu strategiassa esiin hyvänä esimerkkinä toimista monimuotoisuuden hyväksi.

Hyvää strategiassa on pitkäkestoisten puutuotteiden ja puurakentamisen roolin korostaminen osana ilmastoratkaisua. Yritykset ja kuluttajat eri puolilla maailmaa tarvitsevat kuitenkin myös lyhytkestoisia ja kierrätettäviä puutuotteita, ja bioenergia kattaa merkittävän osuuden Suomen ja Euroopan uusiutuvan energian tuotannosta. Strategian valmisteluversiossa esitettiin lyhytikäisten puutuotteiden ja bioenergian minimoimista. Lopullisessa strategiassa näiden merkitys tunnistetaan paremmin, mutta edelleen vajavaisesti. Esimerkiksi bioenergian käytölle esitetään myös useita rajoitteita.

- On hyvä, että komissiolta löytyi lopulta myös ymmärrystä metsänhoidon sekä teollisuudensivuvirtojen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Tässäkin jää silti parannettavaa. Puupohjaisia tuotteita ja puun energiakäyttöä tarvitaan arjen tarpeisiin sekä korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tuotettuja tuotteita ja energiaa. Jos niitä ei tuoteta EU:ssa, niitä tuotetaan sen ulkopuolella, ministeri Leppä toteaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Pieniläpimittaisen puun kysyntä energiakäyttöön ja jalostukseen kannustaa metsänomistajia myös osaltaan metsien ensiharvennuksiin ja muuhun metsien hoitoon.

Metsien aktiivinen hoito on tärkeää, jotta metsät kasvavat, sitovat hiiltä ja säilyvät elinvoimaisina. Näin ne tuottavat parhaiten myös pitkäkestoisiin tuotteisiin tarvittavaa järeää puuta. Esitettyjä EU-tason puun energiakäytön rajoituksia joustavammin puu ohjautuu oikeaan käyttökohteeseen puusta maksettavan hinnan eli markkinoiden perusteella. Sekä pitkä- että lyhytkestoisten puutuotteiden kehittämistä suurempaa lisäarvoa tuottavaksi edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, johon Suomikin on jo pitkään panostanut.

Metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden päätösvaltaan

Metsätalous perustuu kussakin jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, ja näitä ohjaava metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti ilmaisivat tämän kannan selkeästi syksyllä 2020. Metsästrategiaa on laadittu tavalla, joka ei mahdollistanut jäsenmaiden tavanomaista osallistumista valmisteluun. Nyt julkaistussa strategiassa korostetaan läheisyysperiaatteen noudattamista ja jäsenmaiden toimivallan kunnioittamista, mutta monelta osin strategia astuu jäsenmaiden toimivallan yli.

- Uuden metsästrategian valmistelussa jäsenmaat sekä neuvoston ja parlamentin kannat sivuutettiin. Nyt julkaistu strategia lupaa kunnioittaa läheisyysperiaatetta ja jäsenmaiden toimivaltaa. Tulemme seuraamaan, että näin myös todella tapahtuu. Olemme ilman muuta valmiita jatkamaan hyvää yhteistyötä metsäasioissa, mutta reunaehto on, että metsäpolitiikka säilyy jäsenmailla. Monet strategian yksityiskohtaiset kirjaukset viittaavat siihen, että tämä ei ole itsestäänselvyys, Leppä sanoo.

EU:lla on toimivaltaa energia-, ilmasto-, maatalous- ja ympäristösektoreilla, jotka vaikuttavat myös metsiin. Muita sektoreita koskevassa valmistelussa ei kuitenkaan voida mennä niin pitkälle, että niissä säädettäisiin toisen sektorin yksityiskohdista. Tästä periaatteesta huolimatta uusi metsästrategia sisältää strategisten linjausten lisäksi useita yksityiskohtia linjauksia ja ohjeita, jotka ennakoivat muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian, uusiutuvan energian direktiivin, LULUCF-direktiivin, kestävän rahoituksen ja yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoa.

- Suoraa avohakkuukieltoa ei strategiassa ole eikä EU:lla ole toimivaltaa sellaista asettaa. Strategia tunnistaa Euroopan metsäministerien yhdessä hyväksymän kestävän metsänhoidon määritelmän. Työn sen kehittämiseksi on jatkossakin tapahduttava tässä yhteistyössä. Suhtaudun suurella varauksella esityksiin uusista määritelmistä ja metsätiedon keruuta koskevasta lainsäädännöstä, Leppä kommentoi.

Strategia sisältää ehdotuksen vuonna 2023 annettavaksi EU-asetukseksi, jonka tarkoituksena olisi koota EU-tason metsätiedon monitorointia, raportointia ja tiedonkeruuta. Ennakkoarvioista poiketen strategia ei kuitenkaan sisällä avauksia EU-tason säädöstöksi metsätalouden suunnittelusta, mutta kuitenkin kullekin jäsenmaalle velvoitteen laatia strateginen metsäsuunnitelma.

Strategiassa ehdotetaan uusien kriteerien ja indikaattorien kehittämistä metsätaloudelle sekä kynnysarvojen määrittämistä erityisesti ekologiseen näkökulmaan liittyen. Euroopan metsäministerikonferenssi Forest Europe on tehnyt jo 30 vuoden ajan työtä kestävän metsätalouden indikaattoreiden määrittelemiseksi yhdessä jäsenmaiden, EU:n komission, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tätä yhteistyötä olisi tärkeätä jatkaa, eikä aloittaa EU:lle omaa, erillistä prosessia. Kynnysarvojen asettamisen tulee jatkossakin kuulua jäsenmaille itselleen.

Suomessa on tehty ja tehdään paljon kestävän metsätalouden edistämiseksi

Suomi on yksi maailman edelläkävijöistä kestävässä metsien hoidossa ja metsätaloudessa sekä niihin liittyvässä tutkimuksessa. Perustana on valtakunnallinen metsien inventointi (VMI), jota Suomessa on tehty yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan. Osana Hiilestä kiinni -hankekokonaisuutta ja Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa on lisäksi meneillään kymmeniä hankkeita, joilla edelleen parannetaan ilmastokestävää metsätaloutta, monimuotoisuutta ja metsätalouden kannattavuutta.

Metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sellaisenaan sido eikä velvoita jäsenmaita. Strategia ohjaa kuitenkin jatkossa EU-säädösesitysten valmistelua komissiossa, ja on siksi Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle erityisen tärkeä.

Jäsenmaat muodostavat kantansa eli laativat päätelmät EU:n metsästrategiasta syksyn 2021 aikana Slovenian EU-puheenjohtajuuskaudella.