Sähkökäyttöisten työsuhdeautojen veroetuus nopeuttaa autokannan sähköistymistä
Valtioneuvoston budjettiriihessään hyväksymä täyssähköautojen veroetuuden käyttöönotto vauhdittaa sähköautojen yleistymistä. Työsuhdekäytössä olevien täyssähköautojen kuukausikohtaiseen verotusarvoon on tulossa 170 euron alennus. Lisäksi sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä muutettaisiin verovapaaksi eduiksi.
Työsuhdeautoilijat ovat autokannan uudistumisen kannalta tärkeä käyttäjäryhmä. Vaikka työsuhdeautoja on Suomessa suhteellisen vähän, noin 80 000, niiden merkitys autokannan uusiutumisen kannalta on olennaisen tärkeä. Noin viidennes ensirekisteröidyistä henkilöautoista hankitaan työsuhdekäyttöön. Työsuhdeautot ovat luontevin kanava uuden ajoneuvotekniikan yleistymiseen, sillä työsuhdeauton haltijan valmius kokeilla uusia teknologioita on suurempi kuin uutta autoa hankkivan kotitalouden. Työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöaika on noin 3 vuotta, jonka jälkeen ne palautuvat kuluttajamarkkinoille edullisina käytettyinä autoina.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Useimmissa EU-maissa sähkökäyttöisten työsuhdeautojen hankintaa tuetaan eri tavoilla. Työsuhdeautojen verotusarvon määrittely vaikuttaa selvästi työsuhdeautojen valintaan. Väliaikaiset käyttövoimamurrosta tukevat työsuhdeautokannusteet avaavat tietä uudelle teknologialle. Hallituksen ehdottamat sähkökäyttöisten työsuhdeautojen etuudet olisivat voimassa vuosina 2021–2025.
- Ladattavista autoista on vaihtoautomarkkinoilla tällä hetkellä suuri kysyntä. Ehdotettu pitkäaikainen tuki on tärkeä ele työsuhdeautoa hankkiville, sillä viisivuotisen tukikauden aikana moni työsuhdeauton haltija ehtii hyötymään etuudesta. Pitkäaikainen etuus luo jatkuvuutta työsuhdeautojen verotukseen, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
Autoala on esittänyt veroetuuden laajentamista myös ladattaviin hybrideihin. Hallitus teki budjettiriihessä lataushybridien kannusteista tärkeän linjauksen – seuraavaksi arvioidaan, miten verotuksella voidaan jatkossa kannustaa täyssähköautojen lisäksi kaasuautojen ja lataushybridien hankintaa. Kannusteiden tavoitteena on, että lähivuosina työsuhdeautokäytöstä vapautuu markkinoille kohtuuhintaisia, vähän käytettyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Ladattavat hybridit avaavat tietä autokannan sähköistymiselle ja latausverkon markkinaehtoiselle laajenemiselle. Mitä enemmän autokannassa on ladattavia autoja, sitä nopeammin latausinfra kehittyy täyssähköautojen yleistymisen vaatimalle tasolle. Lisäksi tiheä latausverkosto lisää kannassa jo olevien ladattavien hybridien sähköllä ajon osuutta lisäämällä latausmahdollisuuksia eri kohteissa.
- Veroetuuden laajentaminen ladattaviin hybrideihin olisi perusteltua jo ensi vuonna. Vielä lähivuosina ladattavien hybridien mallivalikoima on täyssähköautoja monipuolisempi ja kynnys ladattavan hybridin hankintaan on matalampi kuin täyssähköauton. Ladattavalla hybridillä voi ajaa suurimman osan ajokilometreistä sähköllä, mikäli autoa ladataan säännöllisesti ja ajomatkat sopivat auton toimintamatkaan sähköllä. Suomessa työsuhdekäytössä olevilla ladattavilla hybrideillä ajetuista kilometreistä lähes puolet ajetaan sähköllä, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Myös nykyinen kotitalouksille suunnattu täyssähköautojen hankintakannuste tulisi uudistaa. Vuoden 2021 lopussa päättyvän hankintatuen kysyntä on ollut vaatimatonta ja näillä näkymin suurin osa siihen varatusta budjetista jää käyttämättä, mikäli tukea ei uudisteta. Tuki tulisi laajentaa koskemaan myös ladattavia hybridiautoja. Lisäksi täyssähköautojen hankintatuen tasoa tulisi nostaa, sillä nykyinen 2 000 euron tuki ei ole riittävän houkutteleva sähköauton hankintaan.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Autoala on lisäksi ehdottanut budjettiin autokannan kierron elvytystoimena romutuspalkkion uusimista. Romutuspalkkiokampanja toisi noin 12 miljoonan euron budjetilla autokantaan lähes 10 000 uutta vähäpäästöistä autoa. Romutuspalkkio on valtion kannalta poikkeuksellinen elvytystoimi, sillä sen tuomat verotulot ovat kokonaisuutena suuremmat kuin palkkioiden vaatimat tuet.
