Suurimpien metsäkoneyritysten verotiedot vuosilta 2017-2019

Miten metsäkoneyrityksillä menee taloudellisesti, mitkä ovat yritysten kehityssuunnat? Nämä asiat selviävät Metsätrans-lehden keräämistä suurimpien metsäkoneyritysten verotustiedoista. Mukana ovat kaikki ne osakeyhtiömuotoiset yritykset, joilla oli rekisteröitynä vuoden vaihteessa vähintään kuusi metsäkonetta ja liikevaihdosta pääosa tuli metsäkoneurakoinnista. Tällaisia yrityksiä oli 144 kappaletta, joilla oli yhteensä 1435 metsäkonetta eli keskimäärin 10 konetta/yritys. Tilanne on pysynyt hyvin vakaana, sillä pari vuotta sitten luvut olivat 142/1414. Otos kattaa merkittävän osan suomalaisesta metsäkoneyrittäjyydestä, sillä mukana on lähes 30 prosenttia rekisteröidystä metsäkonekannasta.

Neljäsosa suurimmista metsäkoneyrityksistä ilman verotettavaa tuloa

Viime vuonna suurimmista metsäkoneyrityksistä vain 40 prosenttia pystyi kasvattamaan verotettavia tulojaan edellisvuodesta. Kaksi vuotta sitten verojaan kasvatti 42 ja kolme vuotta sitten 50 prosenttia yrityksistä, joten laskeva trendi on selvä. Kun taas ilman verotettavaa tuloa jääneiden osuus kasvoi selvästi. Viime vuonna peräti 24 prosentilla ei ollut verotettavaa tuloa, kaksi vuotta sitten prosenttiluku oli 17. Todella huolestuttavaa kehitystä. Koska kysymyksessä on verotettavat tulot, mitään palkkakorjauksia niihin ei ole tehty.

Suurimmat verotettavat tulot olivat suurimmalla metsäkoneyrityksellä, hämeenlinnalaisella Metsäkonepalvelu Oy:lla, 2 082 000 euroa. Nousua oli edellisvuodesta 20 prosenttia liikevaihdon pysyessä lähes samassa, 18,3 miljoonassa. Jämsäläisellä Kone-Yijälä Oy:lla oli toiseksi suurimmat verotettavat tulot 1 597 000. Kesällä 2019 tehdyllä yrityskaupalla Kone-Yijälä Oy siirtyi Metsäkonepalvelu Oy:n tytäryhtiöksi. Kolmanneksi suurimmat verotettavat tulot teki nurmeslainen S. Kuittinen Oy, 706 000 euroa.

Verotettava tulo metsäkonetta kohden

Kun lasketaan yhteen näiden suurimpien yrityksien yhteinen verotettava tulo ja jaetaan se koneiden lukumäärällä 1435 saadaan keskimääräinen yhden metsäkoneen verotettava tulo vuodessa. Tulos on yllättävän alhainen, vain 13970 euroa. Tietysti ajetuista tuntimääristä riippuen, tuntikohtainen tulos vaihtelee, mutta keskimääräisesti voidaan laskea, että verotettavaa tuloa syntyy kahdessa vuorossa noin neljä euroa tunnissa, olipa kone siis uusi tai vanha. Kyllä kieli keskellä saa ajella, sillä jo yksikin remppa voi heilauttaa tuloksen pakkaselle. Pienet on metsäkonealan marginaalit.

Huomioitava lukuja tarkasteltaessa

Verotustietojen vertailu on vaikeaa. Yrityksillä voi olla monenlaista liiketoimintaa, on aliurakoitsijoita jne. On myös huomioitava, että vaikka yrityksellä ei verotettavaa tulosta olekaan, vuositulos voi olla positiivinen, sillä aikaisempien vuosien tappiot voidaan vähentää. Mutta voihan niihin kuuluihin rivien väleihinkin vähän kurkistaa.

Suurimpien metsäkoneyritysten konekohtainen verotettavan tulon kehitys 2015 – 2019

Verotettava tulo konetta kohden on pysynyt niin mediaaniasteikolla kuin ala- ja yläkvartiileillakin yllättävän tasaisina. Alakvartiili (tämän alapuolella 25% yrityksistä) on pysytellyt juuri ja juuri verotettavan puolella. Koneyrittäjien tekemässä, kaikkia metsäkoneyrityksiä koskevassa, kannattavuusselvityksessä palkkakorjattu liiketuloksen mediaani oli 1,2 %. Alakvartiilia ei oltu tuotu esiin, mutta sen täytyy olla miinuksella. Tässä vähintään kuuden koneen yritysten selvityksessä mediaanitulos oli 8400 euroa konetta kohden, ja alakvartiili niukasti plussalla.