Metsänhoitoyhdistykset lanseeraavat Hiilipalvelun metsänomistajille - Metsänomistaja tienaa nyt myös hiiltä sitomalla

Metsänomistajat voivat jatkossa tienata puun tuotannon lisäksi myös ilmastotoimilla, kun paljon puhuttu metsätalouden hiilikompensaatiotoiminta näkee viimein päivänvalon. Hiilipalvelu on Metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan tuleva kaupallinen hiilensidontakonsepti, jonka kautta metsänomistaja saa korvausta lannoituksella aikaansaadusta puuston lisäkasvusta. Näin luodut hiiliyksiköt markkinoidaan hiilijalanjälkeään vapaaehtoisesti kompensoiville kotimaisille yrityksille.

Viime aikoina metsäkeskusteluissa paljon esillä ollut kaupallinen hiilensidonta lähtee liikkeelle toden teolla, kun metsänhoitoyhdistykset aloittavat Hiilipalvelun markkinoinnin metsänomistajille.

Hiilipalvelun tavoitteena on lisätä metsän kasvua ja hiilen sitoutumista kasvavaan metsään. Metsänomistaja tekee sopimuksen hiilensidonnasta ja saa tuloa metsänsä lisääntyneestä kasvusta ja sen myötä syntyneestä hiilensidonnasta, kertoo Metsänhoitoyhdistysten PalveluMHYP Oy:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen.

- Puuston lisäkasvu saadaan aikaan lannoituksella ja lisäkasvu markkinoidaan ns. lisäisenä hiilensidontana yrityksille, jotka haluavat kompensoida hiilijalanjälkeään. Metsänhoitoyhdistysten asiantuntijat pystyvät parhaiten etsimään Hiilipalvelu-hankkeeseen sopivat kohteet. Yhdistysten kautta hoituu myös kohteiden lannoitus.

Metsänomistajalle korvaus vuosittain

Metsänhoitoyhdistysten kumppanina uudessa palvelussa on Green Carbon Finland, joka vastaa lannoituksella aikaansaatujen, standardin mukaisten hiiliyksiköiden markkinoinnista. Green Carbonin hiilinieluhankkeet noudattavat ISO 14064 -standardia.

- Green Carbon Finland maksaa metsänomistajalle vuosittain korvauksen sopimuksen piirissä olevan alueen lisäisestä hiilensidonnasta, kertoo Green Carbon Finlandin hiilimetsäasiantuntija Juha Sankola.

Metsänomistajan vuosittain Hiilipalvelusta saama korvaus perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Motti-ohjelmistolla laskettuun todelliseen puuston lisäkasvuun, joka muunnetaan hiiliyksiköiksi.

Metsänomistajilla on kiinnostusta ilmastotyöhön

Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita omien metsiensä hoitoon, ja metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia pääsemään näihin tavoitteisiin, sanoo Harri Huupponen.

- Metsänomistajat ovat olleet aina kiinnostuneita tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja halusimme kehittää palvelun, joka vastaa näiltä osin metsänomistajien tarpeisiin ja tavoitteisiin. Hiilipalvelun avulla metsänomistaja voi helposti osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan ja saada korvausta tekemästään työstä.

Metsänhoitoyhdistyksen kautta liikkeelle

Metsänomistaja voi tilata Hiilipalvelun Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Hiilipalveluun kuuluu HiiliPlus+ -sopimus hiilensidonnan toimenpiteistä sekä sopimus metsälön lannoituksesta.

Hiilensidontahankkeen minimikoko on 10 hehtaaria, ja hiilensidontakohteeksi sopivat kehitysluokkien 02 ja 03 eli ensimmäisen ja toisen harvennuksen jälkeiset metsät.

- Kivennäismaalla sopimus tehdään 5 vuodeksi ja turvemaalla 10 vuodeksi, Harri Huupponen sanoo.

Kohteet valitaan tarkasti

Hiilipalveluun soveltuva hiilensidontakohde tuottaa aitoa lisäisyyttä hiilensidontaan, eli se ei tulisi lannoituksen piiriin ilman Hiilipalvelu-sopimusta. Rajaamalla päätehakkuuikää lähestyvät kuviot sopimuksen ulkopuolelle varmistetaan myös hiilinielujen pysyvyys.

Hiilipalvelun kohteissa kivennäismaiden lannoituksessa käytetään moniravinteisia metsälannoitteita ja turvemaiden lannoituksessa yleensä tuhkaa. Terveyslannoitettavat kohteet, joilla on ravinnehäiriöitä, eivät sovellu Hiilipalveluun. Kohteet, joissa lannoitusvaikutus jää pieneksi suhteessa lannoituksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen rajataan myös Hiilipalvelun ulkopuolelle.

- Hiilensidonnan ilmastovaikutus ja siitä saatava korvaus kannustaa metsänomistajaa lannoittamaan kohteen, jolloin metsään alkaa muodostua lisäkasvua verrattuna tilanteeseen, jossa kohdetta ei lannoitettaisi, Juha Sankola Green Carbon Finlandista toteaa.