Metsä Group seuraa tiiviisti puunkorjuun laatua - uudistushakkuiden puut entistä suurempia

Metsä Groupin uudistushakkuiden runkojen keskitilavuus on kasvanut 19 prosenttia vuodesta 2013. Sekä uudistus- että harvennushakkuiden laatua seurataan systemaattisesti. Hakkuissa noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia.

Metsälaki määritteli vuoteen 2014 asti, mitkä ikä- tai läpimittavaatimukset puuston piti täyttää, jotta sen sai uudistaa. Vuodesta 2014 metsänomistaja on saanut vapaasti päättää metsänuudistamisen ajankohdan omien metsänhoidollisten tavoitteidensa perusteella.

- Uudistusläpimitan poistumisen on yleisesti ottaen todettu Suomessa vaikuttaneen puuston uudistamiseen liian nuorena. Metsä Groupin hakkuissa näin ei ole käynyt, päinvastoin: uudistushakkuissa korjatun puuston keskikoko on kasvanut 19 prosentilla vuodesta 2013, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo.

Metsä Group on Suomen suurin sahatavaran tuottaja ja merkittävä puuviilutuotteiden valmistaja. Yhtiön tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä lisätä tuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää 30 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna.

- Meille on erittäin tärkeää pitää omistajajäsentemme metsät elinvoimaisina ja terveinä hiilinieluina. Harvennuksella tehdään kasvutilaa jäävälle puustolle, jotta ne järeytyisivät tukkipuiksi. Hyvä harvennusjälki on keskeistä puuston tulevan kasvun ja hiilinielun kehityksen kannalta. Suomen metsäkeskuksen joulukuussa 2022 julkaisemat tulokset liian voimakkaista harvennuksista ovat huolestuttavia ja antavat koko metsäalalle aihetta toiminnan tarkasteluun, Jumppanen sanoo.

Metsä Group seuraa hakkuidensa jäljiltä metsiin jäävän puuston määrää systemaattisesti. Vuosina 2012–2022 hakkuujäljen tarkastuksia on tehty yli 6 600 kohteella.

- Tekemämme tarkastukset näyttävät selvästi parempia tuloksia kuin Metsäkeskuksen valtakunnallinen arvio. Meidän harvennushakkuujälkemme toteutuu valtaosin hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Olemme kuitenkin havainneet kehittämistarvetta joissakin ensiharvennuskohteissa lähinnä tiheyden sekä ajourien leveyden osalta, Jumppanen kertoo.

- Jatkamme systemaattista harvennushakkuiden laadunseurantaa sekä omana työnä että ulkoisina arviointeina ja valvomme sekä kehitämme toimintaa yhdessä korjuuyrittäjiemme kanssa. Lisäksi pilotoimme paraikaa menetelmää, jolla optimoimme ajourien määrän ja sijoittelun kantaville maille. Metsänomistajien antama palaute harvennushakkuiden laadunjäljestä on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana positiivisesti ja on erinomaisella tasolla.

Hyvän harvennusjäljen kannalta on tärkeää, että taimikonhoidot on tehty ajallaan. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, puut jäävät kasvutilan puutteen vuoksi ohuiksi. Tällaisessa tiheässä metsässä on haastavaa toimia hakkuukoneella niin, että hakkuujälki on hyvää ja toisaalta jäävä puusto on myös pienikokoista.

Metsä Group aloitti aiemmin tänä vuonna tarkastelun, jonka tavoitteena on varmistaa, että ylitiheät, hyvin pienirunkoiset ja hoitamattomat kohteet käsitellään nuorenmetsänhoitona raivaussahatyönä tai siihen tarkoitetulla erikoiskalustolla.

- Olemme Metsä Groupilla tuplanneet taimikonhoitopinta-alat viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taimikonhoito nopeuttaa puuston kasvua sekä lisää tukkipuun tuotosta ja siten kantorahatuloja. Ajallaan tehty taimikonhoito on investointi tulevaisuuteen sekä metsänomistajan että ilmaston kannalta, Jumppanen sanoo.