Ajankohtaista

Jyväskylän yliopistoon rahoitusta vihreän siirtymän ja digitalisaation avainaloille – hiilen sidontaa levän ja metsätalouden avulla

Pauliina Salmi, Katja Pulkkinen ja Kaisa Miettinen Jyväskylän yliopistosta saivat Suomen Akatemian erityisrahoitusta vihreää ja digitaalista siirtymää tukeviin tutkimushankkeisiin. Salmen ja Pulkkisen tutkimushankkeet liittyvät mikrolevien hyödyntämiseen muun muassa hiilidioksidin sidonnassa. Miettisen hanke liittyy ilmastoviisaan metsätalouden tukemiseen, jossa voidaan ottaa samanaikaisesti huomioon sekä taloudelliset että ilmastolliset tavoitteet.

luminen metsämaisema
Kuva: Mostphotos

Johtava tutkija Pauliina Salmi ja dosentti Katja Pulkkinen saivat yhteensä noin 890 000 euron rahoituksen mikroleviä tutkivan MIDAS-konsortion tutkimushankkeeseen.

Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää mikroleväviljelmien käyttöä hiilidioksidin sidontaan teollisuudelle tyypillisistä kaasuseoksista sekä kalojen kiertovesiviljelyn hiilidioksidi- ja ravinnepäästöistä. Samalla tarkoituksena on ketjuttaa mikroleviin perustuvia prosesseja, mukaan lukien arvokkaiden biomolekyylien ja vetykaasun tuotantoa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Konsortiota johtava Pauliina Salmi kertoo, että levistä voidaan saada lähes kaikkea mitä fossiilisista polttoaineista.

– levät pystyvät sitomaan hiilidioksidia ja puhdistamaan vettä, tuottamaan lipidejä biopolttoaineiden tuotantoa varten, tuottamaan pigmenttejä esimerkiksi kosmetiikka- ja kalankasvatusteollisuuden tarpeisiin ja tuottamaan vetykaasua. Tähän tarvitaan kuitenkin prosessinhallintaa, joka kumpuaa sensoriikasta.

MIDAS-konsortiossa ovat mukana Salmen johtama ryhmä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan spektrikuvantamisen laboratoriosta, Pulkkisen johtama ryhmä bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sekä Marilyn Wieben johtama ryhmä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.

Pauliina Salmen osuus rahoituksesta on 448 852 euroa ja Katja Pulkkisen osuus 442 553 euroa. Konsortion kokonaisrahoitus on yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Ilmastoviisasta metsätaloutta tutkiva hanke huomioi myös taloudellisen näkökulman

Professori Kaisa Miettinen sai Monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 537 793 euron rahoitusosuuden UTOPIA-nimisestä konsortiohankkeesta, jonka tarkoituksena on tukea tehokasta hiilen sidontaa ja varastointia metsiin huomioiden samalla myös metsänomistajien taloudelliset tavoitteet.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Konsortiossa ovat mukana myös LUKE ja Itä-Suomen yliopisto. Konsortion kokonaisrahoitus on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Konsortion johtajana toimii professori Petteri Packalen Luonnonvarakeskus Lukesta.

– Puut, metsämaa ja puutuotteet sitovat hiiltä, mutta metsädataan, kasvuennusteisiin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyy kuitenkin monenlaista epävarmuutta. Hankkeessa kehitetään digitaalisia työkaluja metsänhoitoon liittyvän ryhmäpäätöksenteon tueksi silloin, kun päätöksiin/päätöksentekoon liittyy epävarmuustekijöitä. Tarkoituksen on löytää metsänhoitotapoja, joihin useat metsänomistajat voivat sitoutua, Miettinen kertoo.

Ilmastovaikutuksia saadaan, kun riittävän suurten metsäalueiden hoidossa huomioidaan ympäristövaikutukset. Tämä edellyttää metsänomistajien yhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on auttaa metsänomistajia huomioimaan niin ilmaston ja ympäristön kuin taloudellisetkin näkökulmat metsänhoitopäätösten teossa.

– Tutkimusryhmässä kehitetään uusia vuorovaikutteisia ryhmäpäätöksentekomenetelmiä, jotka auttavat keskenään ristiriitaisten tavoitteiden saavuttamisessa, kun huomioitavana on samanaikaisesti eri toimijoiden tarpeita ja mieltymyksiä, Miettinen toteaa.

Rahoitukset liittyvät Suomen Akatemian vihreän ja digitaalisen siirtymän erityisrahoitukseen, jossa rahoitettavien tutkimushankkeiden tulee edistää hiilineutraalisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä ratkaisuja sekä niihin liittyviä digitaalisia teknologioita.