Liikenteen erillisverokertymä kasvoi noin 4,7 miljardiin euroon – rekisteröinnit kasvoivat syyskuussa, mutta uusien autojen tilaukset ovat puolittuneet

Syyskuussa rekisteröitiin 7 481 uutta henkilöautoa, mikä on 10,0, prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Syyskuun loppuun mennessä on tänä vuonna rekisteröity yhteensä 68 580 henkilöautoa, joka on 9,0 prosenttia viime vuotta enemmän. Alkuvuoden rekisteröinnit ovat edelleen noin 14 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoaan alemmat. Tammi-syyskuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 33,3 prosenttia on ollut täyssähköautoja ja 19,9 prosenttia ladattavia hybridejä.

Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan tänä vuonna jäävän noin 85 000 henkilöautoon, vaikka tilauskanta oli vielä alkuvuonna poikkeuksellisen korkealla. Aiempina vuosina kasvanut tilauskanta on sulanut nopeasti autotuotannon palauduttua komponenttipulasta. Tilauskantaa kutistaa ennen kaikkea uusien autojen heikko kysyntä – asiakastilaukset ovat tänä vuonna jääneet noin puoleen normaalista tasostaan.

Käytettyjen autojen kaupassa syyskuu oli vilkas kuukausi. Autoliikkeissä käytettyjen henkilöautojen kauppojen määrä kasvoi noin 5,3 prosenttia viime vuoden syyskuun määrästä ja koko vuoden aikana vaihtoautokauppaa on autoliikkeissä käyty noin 5,5 prosenttia vilkkaammin kuin viime vuonna.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin syyskuussa 1 139, joka on 6,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tammi-syyskuussa on rekisteröity yhteensä 8 477 pakettiautoa, mikä on 2,7 prosenttia viime vuotta enemmän. Määrä on noin 17 prosenttia viiden viime vuoden keskiarvoa alempi.  

Kuorma-autoja rekisteröitiin syyskuussa poikkeuksellisen vähän, sillä elokuussa voimaan astuneen ajopiirturivaatimuksen takia elokuussa rekisteröitiin 557 kuorma-autoa. Syyskuussa rekisteröitiin tämän takia yhteensä vain 221 uutta kuorma-autoa, kun syyskuun rekisteröintimäärä on viime vuosina ollut keskimäärin 300. Yli 16 tonnin painoluokassa kuorma-autoja on alkuvuoden aikana rekisteröity yhteensä 2 316, joka on 27,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja on syyskuun loppuun mennessä rekisteröity 148, joka on 20,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna rekisteröity 689, joka on 32,2 prosenttia viime vuotta enemmän.

Uusia linja-autoja on tammi-syyskuussa rekisteröity 215, joka on noin kolmanneksen vähemmän kuin pitkän aikavälin tammi-syyskuun rekisteröintien määrä.

Tieliikenteen verokertymä kasvoi viime vuonna noin 8,2 miljardiin euroon

Tieliikenteestä kerätään erillisveroja polttoaineveroina, autojen vuosittaisina ajoneuvoveroina sekä uuden auton hankinnassa perittävänä autoverona. Lisäksi tieliikenteestä kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja muun muassa polttoaineiden ja uusien autojen myynnistä sekä autojen varaosien ja huolto- ja korjaamopalvelujen myynnistä. Liikenne- ja autovakuutusmaksuista kerätään lisäksi vakuutusmaksuveroa, jonka suuruus on sama kuin arvonlisäveron.

Viime vuonna liikenteen erillisverokertymä kasvoi noin 4,7 miljardiin euroon vuoden 2021 noin 4,6 miljardista eurosta. Auto- ja ajoneuvoverotulot laskivat, mutta polttoaineverotulot ja vakuutusmaksuverojen tuotot kääntyivät kasvuun. Bensiinin ja dieselin polttoaineverosta kertyi noin 2,7 miljardia euroa verotuloja. Polttoaineverotulot kasvoivat noin 210 miljoonalla eurolla eli noin 8 prosentilla. Vaikka bensiinin ja dieselin myynti väheni viime vuonna noin 5 prosentilla, jakeluvelvoitteen alentaminen nosti verokertymää, sillä se vähensi kevyemmin verotettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä. Lisäksi parafiinisen dieselin verotaso kasvoi viime vuonna 2020 tehdyn dieselpolttonesteen verotusta koskevan päätöksen seurauksena.

- Tieliikenteestä kerättävä erillisverojen määrä on kääntynyt kasvuun polttoaineverokertymän kasvun takia. Ajoneuvoveron ja autoveron kertymä sen sijaan on ollut laskussa, sillä autojen päästöt ovat viime vuosina vähentyneet ja näiden verojen määrä on sidottu autojen hiilidioksidipäästöjen määrään, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.

Valtio keräsi viime vuonna ajoneuvoverotuloja noin 1,11 miljardia euroa. Ajoneuvoverosta noin 60 prosenttia muodostuu henkilö- ja pakettiautoilta perittävästä perusverosta ja noin 40 prosenttia käyttövoimaverosta, jota peritään niistä ajoneuvoista, joiden polttoaineena on diesel, kaasu tai sähkö. Ajoneuvoveron perusveron määrä lasketaan auton hiilidioksidipäästöjen ja käyttövoimavero auton massan perusteella. Ajoneuvoverokertymän määrä aleni viime vuonna noin 2,3 prosentilla, sillä liikennekäytössä olleiden autojen määrä pieneni hieman viime vuonna ja autokannan keskimääräiset päästöt ovat viime vuosina alentuneet.

Valtion autoverotulot pienenivät viime vuonna noin 490 miljoonaan euroon, sillä uusia autoja rekisteröitiin edellisvuotta vähemmän ja autot olivat aiempaa vähäpäästöisempiä. Hiilidioksidipäästöjen määrästä riippuvan autoveron kertymä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti autojen energiatehokkuuden parantuessa.

- Suhdanneherkkä autovero on valtion talouden kannalta hankalasti ennakoitava verolaji. Autoalan ennusteen perusteella autoverokertymä jää lähivuosina ennätyksellisen pieneksi, sillä uusien autojen kysyntä on jäämässä pitkäaikaisesti pitkän aikavälin keskiarvoaan alemmas. Autoverokertymän ennakoidaan alenevan tällä vuosikymmenellä alle 200 miljoonaan euroon vuodessa, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Tieliikenteestä kerätään erillisverojen lisäksi noin 3,5 miljardia euroa arvonlisäverotuloja. Arvonlisäverotulot mukaan lukien tieliikenteen verokertymä kasvoi viime vuonna noin 8,2 miljardiin euroon. Bensiinin ja dieselin myynnin arvonlisäverokertymä kasvoi lähes 1,9 miljardiin euroon, sillä polttoaineiden verottomat hinnat nousivat viime vuonna ennätyslukemiin. Polttoaineiden alv-kertymä kasvoi verottomien hintojen kasvun seurauksena yli 400 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen nähden.