Kuljetus

SKAL Kuljetusbarometri: Kuljetusmäärien väheneminen painaa yritysten taloutta

Suomen talouden taantuma näkyy SKALin kuljetusbarometrissa. Kuljetusyritysten loppuvuoden ennusteet ovat ennätysmäisen synkät. Odotukset kuljetusmäärien, liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat alhaisemmat kuin kertaakaan reilussa vuosikymmenessä. SKAL vaatii hallitusta edistämään toimia, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta sekä pitämään Suomen puolia EU:n päätöksenteossa.

- Kuljetusyritysten tilannetta helpottaa hieman se, ettei hallitus ole lisäämässä kuljetuskustannuksia esimerkiksi nostamalla polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen aiemmin päätettyä alemmalla tasolla. Lisäksi pitää huolehtia, ettei lisäkustannuksia tule esimerkiksi EU:n päästökaupparatkaisussa tai ajankohtaisessa mitta- ja massadirektiivin uudistamisessa, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Anssi Kujala

Kuljetusbarometrikyselyyn vastanneista 540 kuljetusyrittäjästä yli puolet ennustaa kuljetettavan tavaramäärän vähenevän seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusmäärien lisääntymistä ennakoi vain joka kymmenennes. Barometrin saldoluvut ovat lähes kaikilla mittareilla heikoimmat kymmenen vuoden aikahistorialla. Jopa koronavuoden 2020 syksyn näkymät olivat valoisammat.

Kuljetusyrittäjien ennusteet syys-joulukuun 2023 kehityksestä.
Kuljetusyrittäjien ennusteet syys-joulukuun 2023 kehityksestä.

Kuljetusyritysten tilannetta hankaloittaa yleisestä taloustilanteesta johtuva huomattavasti laskeva kuljetusten kysyntä. Rakentaminen ja investoinnit ovat alamaissa. Samaan aikaan kuljetuskustannukset ovat jääneet sille korkealle tasolle, jonne ne kesällä 2022 nousivat.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Fintrafficin tilastojen mukaan raskaan liikenteen määrä tieverkolla on vähentynyt jo 1,5 vuotta yhtäjaksoisesti. Kuukausitasolla tarkasteltuna vuoden 2023 aikana raskaan liikenteen määrä päätieverkolla on vähentynyt keskimäärin yli viisi prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan. Tilasto kertoo karua kieltä siitä, että taloudellinen toimeliaisuus hiipuu ja kuljettavaa on koko ajan vähemmän.

Raskaan liikenteen määrä päätieverkolla.
Raskaan liikenteen määrä päätieverkolla.

Kuljetusyrittäjiltä kiitosta polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen laskulle

SKAL on tyytyväinen, että hallitus aikoo vuoden 2024 alusta alentaa polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen nykyisellä tasolla.

Barometriin vastanneet kuljetusyrittäjät valitsivat hallituksen linjauksista toiseksi tärkeimmäksi yrittämisen kannalta päätöksen olla nostamatta polttoaineveroja. Kolmanneksi nousi polttoaineen jakeluvelvoitteen säilyttäminen alhaisemmalla tasolla.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Jakeluvelvoitteella säädetään polttoaineisiin lisättävän, huomattavasti kalliimman biokomponentin määrästä ja sen alhaisella tasolla on erityisesti dieselin hintoja hillitsevä vaikutus.

- Hallitus on ryhtynyt toimiin polttoainekustannusten hillitsemiseksi, mutta ne ovat edelleen yli 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2021, kuvaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL on huolissaan EU:n tieliikenteen päästökaupasta, joka voi aiheuttaa suomalaiselle liikenteelle lisäkustannuksia. EU:n hyväksymä polttoainejakelun päästökauppa tulee toteuttaa Suomessa siten, että päästökaupan mahdollisesti aiheuttama lisäkustannus kompensoidaan täysimääräisesti ammattiliikenteelle.

Kuljetusyrittäjien näkemykset hallitusohjelman linjauksista tärkeysjärjestyksessä.
Kuljetusyrittäjien näkemykset hallitusohjelman linjauksista tärkeysjärjestyksessä.

Hallituksen toimet investointiohjelman ja sen korjausvelkapaketin käynnistämiseksi saivat myös barometrissa kiitosta, mutta tiestön kunto huolestuttaa kuljetusyrittäjiä ja alan etujärjestöä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

SKALin Kujalan mukaan oli myönteistä, että hallitus budjettiriihessään päätti tiestön korjausvelkapaketin toteuttamisesta etupainotteisesti osoittamalla 250 miljoonaa euroa vuodelle 2024, mutta korostaa että tiestön kuntoon laittamiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. SKAL on ehdottanut ratkaisuksi muun muassa riittävää rahoitusta perustienpitoon:

  • Perustienpidon rahoitukseen on tehtävä vuotuinen 300 miljoonan euron lisäys, jotta tiestöä voidaan ylläpitää kestävällä tavalla. Perustienpitoon tulee kohdistaa vuosittain vähintään 900 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoitusta.  
  • Ohjelma tiestön korjausvelan vähentämiseksi. Tähän tulee osoittaa oma erillinen 300 miljoonan euron vuosittainen rahoitus.  
  • Tieverkon kehittämiseksi tulee tehdä 400 miljoonan euron tasokorotus tiestön kehittämisinvestointien rahoitukseen.  

Vuoden 2023 kolmas SKAL Kuljetusbarometri toteutettiin 27.9.-12.10.2023. Kyselyyn vastasi 540 kuljetusyrittäjää.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy