Maanmittauslaitos: Lunastettu metsä korvataan täyteen markkina-arvoon

Sähkönsiirtoalueen lunastuskorvausasiat koskettavat parhaillaan useita tuhansia maanomistajia, sillä Maanmittauslaitoksessa on käsittelyssä noin 150 sähkönsiirtoalueen lunastustoimitusta eri puolilla Suomea. Julkisuudessa on keskusteltu tuulivoimalinjojen rakentamisen lunastuskorvauksista maanomistajille. Erityisesti metsän korvaustasosta esitetyt tiedot ovat herättäneet kysymyksiä.

Metsän lunastuskorvauksessa maapohja vain yksi korvauksen osatekijä

Metsäpalstan hehtaarihinta ja siten myös lunastuskorvauksena metsämaasta maksettava korvaus riippuu paljon siitä, millainen metsä on kyseessä.

– Metsämaan lunastuskorvauksia arvioitaessa käytetään niin kutsuttua summa-arvomenetelmää. Siinä metsän kokonaisarvo koostetaan sen omaisuusosien arvosta, kertoo lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maamittauslaitoksesta.

– Julkisesta keskustelusta saa usein sellaisen kuvan, että paljaan metsäpohjan arvo kuvastaisi lunastettavan metsän koko arvoa, mikä ei pidä paikkaansa, Asmundela sanoo.

Kun metsän markkina-arvoa määritetään, paljaan maapohjan laskennallinen tuottoarvo on vain yksi laskentatekijöistä. Vapaaehtoisten metsäkauppojen, ja siten myös lunastustilanteissa maanomistajan saaman kokonaishyvityksen, suuruusluokka on moninkertainen maapohjan korvaukseen nähden.

Muita summa-arvon osatekijöitä maapohjan lisäksi ovat puuston hakkuuarvo, kasvavan puuston odotusarvo ja taimikon arvo. Lisäksi summa-arvolle lasketaan markkinahinnoista johdettava kokonaisarvon korjaus, joka on viime vuosina nostanut hintaa.

Esimerkkinä Iin kunnan metsämaan hinta

11.3.3024 esitetyssä Ylen MOT-ohjelmassa esimerkkinä käytetyssä Iin kunnassa tehtiin Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan vuonna 2023 yhteensä 32 sellaista metsämaan kauppaa, missä kaupan kohteiden pinta-ala oli yli 2 hehtaaria. Näissä kaupoissa kaupan kohteiden kesimääräinen pinta-ala oli noin 52 hehtaaria ja kauppahinnan mediaani noin 2300 euroa/hehtaari ja kauppahinnan keskiarvo noin 3000 euroa/hehtaari. Tästä voi päätellä, että keskimääräinen lunastuslain mukainen hyvitys maanomistajalle Iin kunnassa vuoden 2023 hintatasossa olisi noin 2300–3000 euroa/hehtaari.

Tapio Oy:n summa-arvotaulukkojen perusteella paljaan metsämaan laskennallinen tuottoarvo on kuivilla kankailla 140 euroa/hehtaari ja esimerkiksi tuoreilla kankailla 440 euroa/hehtaari Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella, johon MOT-ohjelmassa viitattu Iin kunta kuuluu.

Tuulivoimaloiden vuokratuotto ja metsämaan hinta

Maanmittauslaitos ei ole osapuoli, kun maanomistaja tekee vuokrasopimusta tuulivoiman alueesta tuulivoimayhtiön kanssa. Julkisuudessa on esitetty, että tällaisten vuokrasopimusten vuokrataso olisi niin korkea, että vuokratun alueen tuottoarvosta tulee moninkertainen metsämaan kaupoissa ilmenevään markkina-arvoon nähden. Lisäksi metsätalouden harjoittamista voi usein jatkaa tuulivoimalan lähiympäristössäkin.

Metsämaan hinta on ollut useita vuosia noususuunnassa (ks. esim. 8.2.2024 Maanmittauslaitoksen tilastotiedote). Vuonna 2023 Suomessa tehtiin yhteensä yli 4000 metsämaan kauppaa, ja kauppahintojen mediaani oli noin 3900 euroa hehtaarilta. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kauppahintojen mediaani ylitti 6000 euroa hehtaarilta ja Lapissa mediaanihinta oli noin 1400 euroa hehtaarilta.

- Näyttäisi todellakin olevan iso ero, osuuko omaan metsään voimalaitos vai voimajohtolinja, Mauri Asmundela sanoo.

- Jos omaan metsään tulee voimalinja, lunastuslaki turvaa metsän markkina-arvoon perustuvan täyden korvauksen menetyksistä, Asmundela muistuttaa.

Lunastuksessa maan omistus tai käyttöoikeus siirtyy maanomistajalta valtiolle, kunnalle tai yritykselle yhteiskunnan kehittämiseen liittyvän julkisen edun kuten tien, voimajohtolinjan tai luonnonsuojelualueen takia. Lunastuksen tarkoitus on mahdollistaa yhteiskunnan tarpeiden toteuttaminen, vaikka maanomistaja ei halua myydä maataan tai anna sijoittaa mailleen voimansiirtokaapelia vapaaehtoisesti.