SKALin johto asfalttityömaalla: Liikenneturvallisuus ja logistinen kilpailukyky kohenevat uusilla tienpäällysteillä – korjausvelkapakettia jatkettava budjettiriihessä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitää tärkeänä, että hallitus pitää kiinni panostuksista tiestöön 3.–4.9. koolla olevassa budjettiriihessä. SKAL esittää reipasta tasokorotusta tiestön määrärahoihin, kun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa myöhemmin päivitetään. SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas ja toimitusjohtaja Anssi Kujala vierailivat tiistaina 3.9 Peab Asfaltin päällystystyömaalla Mäntsälässä.

Hallituksen korjausvelkapaketin myötä tänä kesänä päällystetään 4 000 kilometriä. Se on 2 300 kilometriä viimevuotista enemmän.  Asfalttityömailla eri puolilla maata työskentelee paljon SKALin jäsenyrityksiä.

– Työmaalla näkee konkreettisesti, kuinka teiden liikennöitävyys, logistinen kilpailukyky ja liikenneturvallisuus kohenee. Pääsimme tutustumaan tilanteeseen päällystysurakoitsijan näkökulmasta, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.

Tasainen tienpinta hyvää varautumista talveen

SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan 2023 jäsenyrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta. Kyselyyn vastasi 641 yrittäjää, ja viesti oli selkeä: peräti 54 prosenttia katsoo, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.

Talvihoidon haasteet ja suoranaiset puutteet aiheuttavat ongelmia liikenteen toimivuudelle, sujuvuudelle, aikatauluille sekä turvallisuudelle. Lisäksi tästä kaikesta aiheutuu lisäkustannuksia kuljetuksille.

Puheenjohtaja Välikankaan mukaan tasainen päällyste helpottaa lumen ja loskan aurausta tieltä ja parantaa näin talviliikenteen turvallisuutta.

– Kasvanut korjausvelka näkyy väistämättä, kun yhä huonokuntoisempaa tiestöä on ollut vaikea pitää talviliikennöitävässä kunnossa, jatkaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan huonosti hoidettu tiestö lisää myös energiankulutusta erityisesti raskaassa kalustossa. Tämä tarkoittaa suoraan myös lisääntyviä ilmastopäästöjä. Esimerkki sohjokerros tiellä näkyy raskaan ajoneuvon polttoaineen kulutuksen huomattavana kasvuna.

Korjausvelkapakettiin tultava jatkoa budjettiriihestä

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa vuodelle 2025 korjausvelan purkamiseen 200 miljoonaa euroa. Summa mahdollistaisi tiestön parantamiseen kipeästi kaivattuja panostuksia ensi vuonnakin. Hyviä kohteita ovat edelleen päällystäminen ja maantiesillat. On erittäin tärkeää, että hallitus pitää budjettineuvotteluissaan kiinni vähintään tästä tasosta.

– Tänä vuonna korjausvelkapakettiin pistettiin 250 miljoonaa euroa ja se on näkynyt positiivisesti teiden päällystämisenä. Panostukset ovat hyvä alku, mutta ongelma pahenee nopeasti, ellei rahoitukselle saada jatkuvuutta. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun, sanoo Kujala

Väyläviraston tuoreen arvion mukaan maanteiden korjausvelka kasvoi vuonna 2023 runsaat 100 miljoonaa euroa, mutta korjausvelan kasvu hidastuu vuonna 2024 hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Väylän arvion mukaan laskusuuntaan ei vielä päästä.

SKAL on esittänyt Suomen teiden rapistumisen estämiseksi, että rahoitusta tulee korottaa seuraavasti:

• 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.  
• 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen  
• 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.  

Uudesta 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on tarkoitus päättää tulevan talvikauden aikana. SKALin mukaan tässä yhteydessä on tehtävä linjaukset tiestön määrärahatasojen nostamisesta.