Tarkka järjestelmä alueellisten ilmastopäästöjen todentamiseen – turvevaltainen Pohjois-Pohjanmaa seurantamenetelmien edelläkävijänä

Kasvihuonekaasujen nieluja ja päästöjä tai vedenlaatua ei vielä pystytä seuraamaan alueellisesti riittävällä tarkkuudella. Uudessa yhteistyöhankkeessa luodaan kattavampi järjestelmä, jotta esimerkiksi ympäristötoimien ja maankäytön vaikutukset voidaan todentaa nykyistä paremmin.

Pohjois-Pohjanmaa sopii tarkan seurantajärjestelmän edelläkävijäksi, sillä turvemaata, peltoja ja metsiä sekä niiden ojituksia on eniten Suomessa. Turvepellot ja suometsien maaperä muodostavat merkittävän kasvihuonekaasujen päästölähteen.

Uudessa VISIO-hankkeessa uusinta mittaustekniikkaa viedään Pohjois-Pohjanmaan maa- ja rannikkoalueille, sijoitettuna esimerkiksi tv-torniin, jokiin, mereen, soille ja pelloille.

- Nykyiset järjestelmät eivät riitä seuraamaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön muutoksia tarpeeksi tarkasti Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo hankkeen vastuullinen vetäjä, apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta. - Esimerkiksi kasvihuonekaasujen nieluja ja päästöjä, jokien vedenlaatua ja turvealueiden ennallistamisen vaikutuksia ei pystytä seuraamaan kattavasti. VISIO-hankkeessa luodaan järjestelmä, joka paikkaa nämä puutteet alueellisesti ja paikallisesti.

Laaja seurantajärjestelmä

Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa siitä, miten Pohjois-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja vesistöjen tilaa parantaa. Rakennettavassa seurantajärjestelmässä toteutetaan esimerkiksi:

1. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mittaaminen Kiimingin tv-tornista. Tämä mahdollistaa nykyistä tarkempien arvioiden tekemisen Pohjois-Pohjanmaan alueen kasvihuonekaasujen lähteistä ja nieluista.
2. Jokien vedenlaadun jatkuva seuranta.
3. Rannikkoalueiden vesistöjen mittaukset.
4. Muuttuvan maankäytön, kuten maatalouden ja ennallistamisen vaikutusten seuraaminen turvemailla.

Vesi vaikuttaa kasvihuonekaasujen syntyyn

Vesi toimii ravinteiden ja muiden aineiden kuljettavana tekijänä sekä vaikuttaa kasvihuonekaasujen syntyyn maaperässä. VISIO-hankkeessa pystytään seuraamaan ravinteiden kulkeutumista maankäytöstä jokien kautta rannikkoalueille. Myös kasvihuonekaasupäästöjä yksittäisistä maankäyttömuodoista ja alueellista jakautumista voidaan seurata..

Hankkeessa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uudet jokien vedenlaadun mittausjärjestelmät tuottavat tietoa, jota voidaan jakaa kansalaisille. - Tietoa jaetaan helposti kaikkien saataville uusien järjestelmien avulla, kertoo Syken kehittämispäällikkö Anna-Kaisa Ronkanen.

Ilmatieteen laitoksen professorin Annalea Lohilan mukaan uuden mittausjärjestelmän avulla saadaan ainutlaatuista tietoa Pohjois-Pohjanmaan alueen kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista sekä Perämeren veden tilasta. Yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa hanke luo uuden seurantajärjestelmän myös ennallistettavalle Turvesuo-Miehonsuon turvetuotantoalueelle, josta saadaan tietoa ennallistamisen ympäristövaikutuksista. Oulangan tutkimusasemalla seurataan pohjoisen alueen luonnon tilaa uusimman teknologian avulla.

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää hankkeessa Ruukin tutkimusasemaa, jossa mitataan muun muassa maatalouden vesistö- ja ilmastovaikutuksia. - Uusilla laitteilla saamme entistä tarkempaa tietoa siitä, miten eri maankäytön muodot vaikuttavat ympäristöön, kertoo tutkija Maarit Liimatainen Lukesta.

Uusi seurantajärjestelmä rakennetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Oulun yliopistosta hanketta vetää vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö ja mukana ovat tutkimusyksiköt: älykkäät koneet ja järjestelmät, ekologia ja genetiikka sekä kehitysbiologia ja Oulangan tutkimusasema.

Hankkeen investointi ja kehittämisosuudet osarahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Euroopan rakennerahaston Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, Oulun innovaatioallianssi sekä hankkeen osapuolet. Projekti alkoi kesäkuussa 2024 ja jatkuu elokuuhun 2026.