4 miljoonalla ainakin 11 miljoonan euron hyödyt – nyt pohditaan mitä laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmalle käy tulevaisuudessa

Maanmittauslaitoksen tuottamien laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahalliset hyödyt yhteiskunnalle ovat varovaistenkin arvioiden mukaan useita miljoonia euroja vuodessa. Tulevaisuudessa niistä saattaa saada entistä tarkempaa tietoa.

Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman aineistoja hyödyntää Suomessa todella moni taho. Niitä käytetään esimerkiksi metsävaratiedon keruuseen, maastotietokannan ylläpitoon, peltovalvontaan, tulvakartoitukseen, puolustustoiminnan suunnitteluun, kiinteistöverotukseen ja arkeologisiin tutkimuksiin. Aineisto on saatavilla avoimena datana myös kansalaisille – turvallisuussyistä harvennettuna versiona.

Nykyisen ohjelman viimeinen vuosi käynnistyy vuonna 2025, ja nyt suunnitellaan seuraavaa vaihetta.

– Tarvetta olisi vielä tarkemmalle aineistolle, jota saataisiin kasvattamalla laserkeilausten tarkkuus 5 pisteestä 20 pisteeseen. Tarkemmasta aineistosta voidaan erottaa entistä pienempiä yksityiskohtia, kuten tie- ja rataverkon osia tai tarkempaa biodiversiteettitietoa. Tämä kuitenkin nostaisi kustannuksia, eikä nykyinen rahoitus riitä siihen, kertoo Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Juha Kareinen.

Pohdinnassa on myös mahdollisuus, että laserkeilausten tarkkuutta kasvatetaan, mutta keilausaikataulua harvennetaan. Ilmakuvausten aikataulu pidettäisiin nykyisellään EU:n peltovalvonnan vaatimusten takia.

– Tärkeintä on, että ohjelma jatkuu, sillä se säästää miljoonia euroja veronmaksajien rahaa vuosittain. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan pelkästään mukana olevat organisaatiot saavat 4,3 miljoonan euron kustannuksella 11 miljoonaa euron hyödyn. Jos yhteistä ohjelmaa ei olisi, eri toimijat hankkisivat aineistot sirpaleisesti ja tekisivät päällekkäistä työtä, Juha Kareinen jatkaa.

Kuvaukset ovat monen toimijan yhteinen ponnistus: ne toteuttaa Maanmittauslaitos, mutta maksajina ovat lisäksi Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto. Tulevassa ohjelmassa on mukana useita uusia kumppaneita.

Erityisen tärkeää tuotettu aineisto on metsäalalle.

– Suomen metsäkeskus tuottaa aineiston avulla koko maan kattavaa metsävara- ja luontotietoa sekä siihen liittyviä palveluja, kuten Metsään.fi. Julkinen metsätieto parantaa metsäsuunnittelua, luonnonhoitoa ja puukauppaa, ja hyödyttää niin metsänomistajia kuin alan ammattilaisia, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Juho Heikkilä.

Vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan laserkeilaukseen perustuva metsävaratieto tuottaa metsänomistajille vuosittain jopa 210 miljoonan euron lisäarvon pelkkiin satelliittikuviin verrattuna, ja noin 60 miljoonan euron lisäarvon perinteiseen maastotietoon nähden, kun tarkastellaan pelkästään kokonaistilavuuden luotettavuutta.

Mahdollisuus uusin sovelluksiin

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tutkittu laserkeilausaineiston hyödyntämistä vielä tarkemman metsävaratiedon tuottamiseen. Tuloksena on tilastoaineistoja kansalliseen laserkeilausaineistoon yhdistelevä Metsäkanta, jossa on nyt 5,8 miljardin yksittäisen puun tiedot. Yli 20 miljoonaa hehtaaria kattavalla alueella se on yksi maailman laajimmista metsätietokannoista.

Metsäkannasta voi tarkastella yksittäisten puiden tietoja, kuten pituutta ja läpimittaa, sekä arvioida esimerkiksi metsäalueen arvoa ja hiilensidontaa.

Tutkimuksen mukaan toistuva laserkeilaus mahdollistaa metsien kasvun ja hiilivarastojen muutosten seurannan jopa yksittäisen puun tasolla. Metsätalouden tarpeiden lisäksi tällaista dataa tarvitaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastopolitiikassa.