Hakkuiden ja metsäteollisuustuotannon vuoto EU:n ulkopuolelle heikentää EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden globaalia vaikuttavuutta

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen alustavista tuloksista.

Alustavien tulosten mukaan LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi 132 miljoonan kuutiometrin vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Neljäsosa vähennyksestä tapahtuisi Pohjoismaissa, loput muualla EU-alueella. Lisäksi erityisesti saha- ja levyteollisuustuotanto vähenisi EU:n alueella.

Globaalisti hakkuut eivät kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan (38 %), Etelä-Amerikkaan (25 %) ja Kiinaan ja muualle Aasiaan (19 %).

Professori Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimushankkeen ”EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutukset globaaliin metsäsektoriin ja sen kestävyyteen” alustavat tulokset 11.12. järjestetyssä seminaarissa. Tutkimushankkeen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.

- Hakkuuvuodon mukana EU menettää metsäsektorin taloudellisia hyötyjä muualle maailmaan. Samalla kasvaa riski biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden valumisesta EU:n ulkopuolelle, totesi professori Kallio seminaarissa.

Hakkuiden vähetessä EU-alueella syntyisi merkittävä hakkuuvuoto maihin, joissa riskit biodiversiteetin heikkenemisestä ovat suuremmat kuin EU-alueella. Näissä maissa esimerkiksi lajirikkaus on suurempi, suojelualueiden kattavuus heikompi ja metsien käyttö heikommin valvottua.

- Politiikkakeinojen kokonaisvaikutusten arviointi on tärkeää ja Kallio tuo nyt esiin globaalin näkökulman. Merkittävät hakkuuvuodot EU:sta muualle maailmaan osoittavat EU:n politiikkakeinojen tehottomuutta, totesi Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Uusia ja osin päivitettyjä tuloksia

Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Globaalin kysynnän vauhdittamana EU:n ja Norjan hakkuumäärän ennakoidaan nousevan viime vuosien runsaasta 500 miljoonasta kuutiometristä (FAO) ns. perusuran mukaisesti noin 580 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035.

Biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset ovat uusia ja artikkeli Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity on vertaisarvioitavana. Kallion esittämät alustavat tulokset LULUCF-asetuksen vaikutuksista ovat päivitystä aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin (2018 ja 2022) ja näitä koskeva vastaava artikkeli on tulossa vertaisarviointiin alkuvuodesta.