Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi: Suomi epäonnistunut EU:n metsäesitysten ennakkovaikuttamisessa
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan Suomen valtiollisen vaikuttamisen suurin ongelma EU:n metsäesityksiin on ennakollisen vaikuttamisen puute. - Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio putkauttaa esityksensä ulos. Olennaista on, että jos halutaan vaikuttaa tiettyyn suuntaan, ennakkokannat on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa, missä EU:lla on toimivalta. Metsäesityksissä näkyy vahvasti ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki.
Hallitus myöhässä metsävaikuttamisessa
Keskeisenä ongelmana Suomen metsävaikuttamisessa Romakkaniemi näkee sen, että poliittisesti Suomen yhteisen kannan muodostaminen on vaikeaa. – Kun metsien käyttöön liittyvissä esityksissä olisi pitänyt päättää hyvissä ajoin Suomen ennakkokannasta, niin hallituksen sisällä siitä on hankala saada kompromissia aikaan. Kun on ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä samalle kartalle.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Kun komission esitys on pöydällä ja siihen ryhdytään hakemaan pakon edessä kompromissia, niin sitten on myöhäistä vaikuttaa. Meppien erimielisyys ei ole siinä mielessä haitallista, koska parlamentissa edustetaan äänestäjiä eikä hallituksia. Siellä ideologinen kirjo voikin näkyä.
Komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä toimineen Romakkaniemen mielestä ennakkovaikuttamista tulisi kehittää ja parantaa siten, että hallitus käsittelee aina uuden komission ohjelman, poimii sieltä Suomelle keskeiset hankkeet ja päättää luoda niihin ennakkokannat. Näin päästään vaikuttamaan hankkeisiin ajoissa.
- Meillä on onnistumisia muun muassa biomassan kestävyyskriteereiden ja energiadirektiivin sisällöistä päätettäessä. Näissä hallitus haki eduskunnalta ennakkokannan, minkä mukaan Suomi ajaa makrotason säätelyä ja vastuu yksityiskohtaisesta soveltamisesta jää jäsenmaille. Nämä saatiin läpi, kun Suomella oli kanta ja ratkaisuehdotus jo siinä vaiheessa, kun komissiolla oli tyhjä paperi.
Romakkaniemen mukaan vaikuttamisessa on olennaista, että ennakkokannat ovat komission tiedossa hyvissä ajoin. - Nyt vireillä olevissa metsäesityksissä Suomella ei ole ollut ennakkovaikuttaminen kohdallaan, niin hyvin kuin se olisi voinut olla.
Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa osana ilmastopolitiikkaa
Nyt metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa Romakkaniemen mielestä yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa. - Suomalaiset tukeutuvat liikaa siihen, että metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ongelma tulee siitä, että kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa eivät ole kansallisen päätösvallan piirissä, niiden sisällä tehdään metsien käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä, missä EU:lla on toimivalta. Tässä tullaan muiden politiikkalohkojen kautta vahvasti metsäpolitiikan alueelle.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Metsäasioiden käsittely osana ilmastopolitiikkaa on myös seurausta siitä, että ympäristökomissaari Franz Timmermansilla on komission varapuheenjohtajana erittäin vahva rooli metsiä ja maan käyttöä koskevien esitysten valmistelussa. Hänellä on hyvin ideologinen avustajakunta muotoilemassa metsien ja maan käyttöä koskevia esityksiä. Kun hänen kabinettipäällikkönsä on entinen Greenpeacen työntekijä Diederik Samsom, ympäristöjärjestöjen kynänjälki näkyy vahvasti esityksissä.
Romakkaniemi muistuttaa, että komissaareilla on keskeinen vaikuttajan paikka, vaikka asiat eivät omalle tontille kuuluisikaan. - Kahden edellisen komission aikana maan ja metsien käyttöön liittyvät asiat olivat korkealla myös Suomen komissaarin asialistalla. Kun nykyisellä komissaarilla on vastuulla ulkosuhteet ja puoli maailmaa, on ymmärrettävää, että prioriteetit ovat toisaalla.
Metsäasioiden edunvalvontaa vahvistettava EU:ssa – ympäristöjärjestöillä isot edunvalvonnan resurssit
Metsätietoa ja metsäalan osaamista kaikissa EU:n instituutioissa Romakkaniemi pitää hyvin ohuena. - Vaikka hallituksen ja teollisuuden kanssa on yhteistyössä järjestetty EU:n virkamiesten ja päättäjien tutustumismatkoja Suomeen, se ei riitä. Meillä on komissiossa suomalaisia virkamiehiä, mutta he eivät ole hakeutuneet metsäasioissa Suomen kannalta merkittäviin tehtäviin.
- Vaikka metsäklusterin edunvalvonta onkin Brysselin päässä ohutta, se on silti näkyvää. Metsäteollisuuden yritykset ja metsänomistajien etujärjestöt ovat näkyvimpiä lobbareita EU:ssa, mutta niiden viesti ei ole koskaan yhtä vahva kuin hallituksen viesti. Kun direktiivien valmistelussa tarvitaan paljon yksityiskohtaista tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja, sitä saadaan enemmän lobbareilta kuin hallitukselta.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Tiedon saannin vuoksi Brysselissä suhtaudutaan Romakkaniemen mukaan lobbaamiseen positiivisesti ja se on avoimempaa kuin Suomessa. - Lobbari on yhteistyökumppani, ei kirosana. Ympäristöjärjestöillä on massiiviset voimavarat ja ne ovat lobbaamisessa erittäin aktiivisia EU:ssa.
- Ympäristöjärjestöt ovat ymmärtäneet, että EU lainsäädäntö on kaikkein keskeisintä heidän tavoitteidensa kannalta. Isossa kuvassa aktiivisen lobbarin työllistäminen ei paljon maksa. En osaa sanoa, kuka ympäristöjärjestöjen massiivisen lobbariarmeijan maksaa, toivottavasti aktiiviset kansalaiset.
Euroopassa Suomen metsät nähdään ilmasto- ja ympäristökysymyksenä
Suomen metsäkeskustelun Romakkaniemi näkee pragmaattisempana kuin hyvin ideologisen eurooppalaisen keskustelun. - Euroopassa metsät nähdään ensi sijassa ilmasto- ja ympäristökysymysten kautta. Sama eurooppalainen näkökulma alkaa näkyä meilläkin mediassa, jossa keskustelu on yhä ideologisempaa.
- Jos haluaa ymmärtää keski- eurooppalaista metsäkeskustelua, mietitään, miten me suhtaudumme esimerkiksi Amazonin avohakkuisiin tai valtamerten muoviroskalauttoihin. Keski- Euroopan näkökulmasta suomalaiset metsänhakkuut koetaan samanlaisina ongelmina.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Kun tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa, tarvitaan fossiilisista polttoaineista luopumista kaikkialla. - Sen lisäksi tarvitaan vahvaa hiilensidontaa pohjoismaiden metsissä, jotka ovat Euroopan keuhkoja. Varmasti on Keski-Euroopassa niitäkin, jotka ajattelevat, että hiilensidontaa kasvattamalla pohjoisen metsissä, voidaan hiilen tupruttamista jatkaa, mutta se ei ole valta-ajattelua, arvioi Romakkaniemi.
- Suomessa kasvavat suojelutavoitteet tulisi hoitaa siten, että suojellaan kaikkein vanhimpia valtion metsiä, mutta ei puututa yksityisten omistusoikeuteen. Kun suojelulla on yhteiskunnallinen tavoite, suojelua on perusteltua laajentaa valtion metsissä. Meillä on kuitenkin vahvana suomalaisessa ymmärryksessä, täällä eletään metsistä ja niitä käytetään vastuullisesti.
Ilmastoimien taloudelliset seuraamukset metsäsektorille tulee arvioida
Kauppakamari laajentaa omaa toimintaansa myös vihreän siirtymän alueelle, koska sen mahdollisuudet ja uhkat ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaisia. - Suomi tarvitsee poikkisektoriaalisen ohjelman siitä, miten 2035 hiilineutraali Suomi toteutetaan. Me tarvitsemme ohjelman, jossa teknologinen neutraalisuus ja kustannustehokkuus tuovat maksimaalista kilpailukykyä yrityksille maan ja metsän käytöstä teollisuuteen. Kun Luontopaneeli arvioi vain ekologista kestävyyttä, muiden pitää arvioida myös ilmastotoimien taloudellisia seuraamuksia.
- Ilmastopolitiikassa on paljon kansallisessa päätösvallassa olevia asioita, joilla on vaikutuksia esimerkiksi metsäteollisuuden investointihalukkuuteen Suomessa. Nyt ilmastopolitiikan nimissä säädökset vaihtuvat koko ajan, mikä luo epävarmuutta tulevasta säätelystä. Tähän pitkäjänteisyyteen voi hallitus vaikuttaa. Nyt kun metsäteollisuus luopui työmarkkinatoiminnasta, fokus siirtyy yhä enemmän lainsäädännön ennakkovaikuttamiseen, missä haluamme olla mukana.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Metsien pitää olla vahvasti agendalla tulevaisuudessakin. Suomen kannalta niiden merkitys meidän vihreänä kultanamme ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen käyttö laajenee uusiin uusiutuviin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Niissä Suomi voi olla tulevaisuudessa iso globaali toimija.
