Metsäntutkimusjärjestöjen Alexander Buck: Ilmastotoimia lasketaan liikaa metsien varaan

Vaikka uusiutuvalla metsällä on suuri merkitys hiilinieluna ja fossiilisten tuotteiden korvaajana, kansainvälisen metsäntutkimusjärjestöjen liiton (IUFRO) pääjohtajan Alexander Buckin mukaan varsinkin EU:n ilmastopolitiikassa laitetaan liikaa toimia metsien varaan.

–Suhtaudun hyvin epäilevästi siihen, että metsätalous esitetään EU:n aloitteissa yksipuolisena ratkaisuna ilmasto-ongelmaan, kun meidän on ennen kaikkea vähennettävä fossiilisten käyttöä.

Buck pitää eurooppalaista metsäkeskustelua hyvin polarisoituneena. – Kun keskusteluun osallistuu poliitikkoja, tutkijoita, ympäristöjärjestöjä ja aktivisteja, kaikki kiteytyy kysymykseen, miten metsien suojeluun ja talouteen liittyvät tavoitteet voidaan yhdistää.

Metsäntutkimuksen tehtävä on tuottaa tietoa – ei mielipiteitä

Buckin mukaan tutkimuksen uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että tutkijat pysyvät viileästi roolissaan tutkijoina, eivätkä esiinny osapuolina. – Tiedän, että EU:n komission suuntaan pyritään vaikuttamaan myös eri tutkijayhteisöjen kautta, mikä saattaa heikentää tieteen uskottavuutta yhtenäisen viestin tuojana.

–Kommunikaatio päätöksentekijöiden kanssa on haastavaa. Meidän on saatava tosiasiat perille tehokkaammin ja ammattimaisemmin ja osattava puhutella eri sidosryhmiä ja sosiaalisen median käyttäjiä.

Metsäntutkimusjärjestöllä on tiedepoliittinen ohjelma ja se tuottaa tieteellistä arviointia, raportteja ja katsauksia päättäjille. –Pyrimme lisäämään metsien ja metsätalouden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja tuottamaan tieteellistä tietoa poliittiseen päätöksentekoon.

EU:n komissiossa liian vähän metsäalan osaamista

EU:n komissiossa on Buckin mukaan liian vähän metsäalan ammattilaisia esitysten valmistelutyössä. – Kun suoraan tai välillisesti metsiä koskevia esityksiä on paljon, niissä näkyy metsää ja metsätaloutta koskevan tiedon puute. Koen suurimpana ongelmana sen, että esitysten kuvitellaan soveltuvan sellaisenaan kaikille maille, vaikka olosuhteet ovat erilaisia. Vaikka Itävalta, Ruotsi ja Suomi ovat metsätaloudessaan kutakuinkin samanlaisia, kaikille EU:n jäsenmaille ne eivät sovi.

–On luotava tapoja, joilla metsänomistajat saavat tuloa myös tulevaisuudessa hoitamistaan metsistä. Jos metsiä halutaan suojella hiilivarastoiksi ja luoda ekosysteemipalveluita virkistyskäyttöön, metsänomistajien tulee saada kompensaatiota menettämistään puun myyntituloista.

Tutkimus- ja kehitysvaroja metsäteollisuuden rakennemuutokseen

–Nyt on otettava käyttöön sellaisia poliittisia toimia, joilla kannustetaan uusien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä puurakentamista. Globaalin väestökasvun seurauksena maailmassa tarvitaan tulevaisuudessa valtavasti asuntoja ja rakentamista, mikä vaatii uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvua.

Kun metsätaloudessa eletään rakennemuutosta, Buckin mukaan nyt tarvitaan tutkimus-kehitys- ja innovaatiorahaa uusien tuotteiden kehittämiseen sekä tieteellisen tiedon kokoamiseen ja synteesiin metsiä ja metsätaloutta koskevan päätöksenteon pohjaksi.

–Minä olen tulevaisuuden suhteen optimistinen. Metsät ja metsätalous ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi satojen vuosien ajan, miltä ajalta saatua kokemusta voimme hyödyntää myös tulevaisuudessa. Olemme oppineet sopeutumaan menneisyydessä ja sopeudumme myös tulevaisuudessa. Tieteellä voi olla suuri rooli metsien potentiaalin monipuolisessa hyödyntämisessä.

Metsäntutkimus on Buckin mukaan Suomessa korkealla tasolla. – Suomi näyttää esimerkkiä muun muassa siinä, miten yksityisen sektorin kuten teollisuuden ja tiedeyhteisön yhteistyö voi toimia.

Metsissä panostettava monipuoliseen tulevaisuustutkimukseen

–Minun viestini päättäjille on se, että nyt täytyy panostaa metsien tulevaisuustutkimukseen. On rakennettava erilaisia strategioita, mitkä johtavat metsätaloutta tulevaisuudessa haluttuun suuntaan, sanoo Uumajan yliopiston metsäsuunnittelun professori Karin Öhman.

Metsien tulevaisuustutkimusta tulee Öhmanin mukaan tehdä ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. – Uusissa metsästrategioissa on otettava huomioon yhtä aikaa monimuotoisuuden vaateet kuin turvattava metsäteollisuuden toiminta. On mahdollista luoda metsänhoitomalleja, joissa otetaan huomioon metsien monet käyttömuodot ja merkitykset.

Metsäpolitiikan monet tavoitteet voidaan yhdistää

Tulevaisuuden metsäsuunnittelun parissa työskentelevä Öhman kaipaa myös tutkimukselta enemmän tulevaisuuteen tähtääviä erilaisia strategioita ja kehityspolkuja.

– Kun kaikkea emme voi saada, on valittava mitä metsäpolitiikalta tulevaisuudessa haluamme ja miten tutkimus palvelee niitä tavoitteita. Tärkeä tavoite on kehittää tietoa ja päätöksentekoa, joka voi käytännön sovelluksissa auttaa saavuttamaan kestävän metsätalouden, jossa otetaan huomioon sekä taloudelliset että ekologiset arvot ja sosiaaliset näkökohdat.

Metsiin vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa tulee tehdä Öhmanin mukaan myös kolmen kestävyyden kannalta. – Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa poliittisille päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle ja metsänomistajalle tietoa erilaisia strategioita varten, joita kukin toteuttaa omien arvojensa pohjalta, muistuttaa Öhman.

– Meillä on paljon haasteita. Metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden rinnalla on arvioitava hakkuumääriä, nielujen kehitystä, metsien kasvuaikojen pidentämistä ja puuston monipuolistamista. Vaikka emme tunnista kaikkia ilmastomuutoksen etenemisen vaikutuksia pohjoisiin metsiin, on varauduttava säiden ääri-ilmiöihin, myrskytuhoihin ja metsätuhojen lisääntymiseen, sanoo Öhman.