Metsäalallakin kannattaisi kiinnostua EU-vaaleista

Euroopan Unionin parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta. Jos mittarina käytetään verkkosivujemme artikkelien lukukertoja, EU-aiheet eivät tunnu herättävän lukijakunnassamme suurta kiinnostusta. Sama vaikuttaa olevan tilanne laajemminkin mediassa, ellei sitten kyse ole kurkkujen käyryyttä käsittelevästä direktiivistä, tai jostain toisesta yhtä naurettavalta tuntuvasta säädöksestä, joiden kautta koko EU:n turhuutta tavataan päivitellä.

Myös äänestysaktiivisuus osoittaa kiinnostuksen ohuuden. Edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti kipusi vaivoin yli neljänkymmenen. Ero kuntavaaleihin (55,1 %), eduskuntavaaleihin (71,9 %) tai hiljattain käytyihin presidentinvaaleihin on melkoinen. Kaukana Brysselissä tai Strasbourgissa tapahtuva päätöksenteko voi tuntua suomalaisesta kaukaiselta ja myös sekavalta himmeliltä. Lyhyesti kuvailtuna: vaaleilla valitut henkilöt edustavat parlamentissa kansalaisia, sitten on Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa EU-maiden hallituksia ja Euroopan komissio, joka edustaa koko EU:n etuja.

En ihmettele lainkaan, vaikka vähemmän aihetta seuraavalta menee ohi, milloin uutisoidaan neuvoston tekemästä linjauksesta, komission esityksestä, parlamentin käsittelemästä lakiehdotuksesta tai ministerineuvoston ja parlamentin hyväksymästä laista.

Omaan mututuntumaan perustuvan arvioni mukaan EU ei ole kovin suuressa huudossa myöskään metsäalalla, mutta sen merkitystä ei silti kannata vähätellä. Kuluneella viisivuotiskaudellakin päätettävänä on ollut lukuisia asioita, jotka voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Otan tuoreen tasavallan presidentin hengessä esiin kolme pointtia.

1. Mitat- ja massat-direktiivi. Vuosi sitten heinäkuussa komissio teki ehdotuksen, jonka mukaan kahden EU-maan välisen rajan olisi saanut ylittää vain sellaisella kalustolla, joka on sallittu koko EU:n alueella, riippumatta siitä millainen kalusto on sallittu kyseisissä maissa. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa käytössä on 4,4 metriä korkeat yhdistelmät, mutta näiden välistä rajaa ei ehdotuksen mukaan olisi saanut ylittää yli 4 metriä korkealla yhdistelmällä. Tämä olisi ollut hyvin raskas päätös esimerkiksi rajan yli kulkeville raakapuukuljetuksille. Parlamentissa asiaan kuitenkin löytyi toimiva ratkaisu, joka sallii tämän poikkeaman tietyin ehdoin myös rajaa ylitettäessä. Itsestään kanta ei kuitenkaan kääntynyt, vaan mm. suomalaismepit Elsi Katainen ja Henna Virkkunen olivat omalta osaltaan päätöstä oikaisemassa ja myös SKAL ry on sen puolesta lobannut voimakkaasti. Metsäteollisuuskin on korostanut, että pitkät ja painavat kuljetukset ovat paitsi energiatehokkaita, myös taloudellisia. EU:n päätöksenteon sekavuutta osaltaan kuvastaakin, että eri valiokunnissa ajettiin samoihin aikoihin nimenomaan suurempia yhdistelmiä, jotta päästöt per kuljetettu tonni saataisiin pienemmiksi, ja toisessa valiokunnassa pienempiä yhdistelmäpainoja, jotta kuljetuksia voitaisiin sähköistää.

2. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus. Kuluvan kauden loppupuolella EU:ssa on väännetty myös pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta, eli käytännössä siitä, tulisiko suosia uudelleenkäytettäviä, käytännössä siis fossiilista raaka-aineista valmistettuja pakkauksia vai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kierrätettäviä pakkauksia. Suomen metsäteollisuudessa on panostettu paljon erilaisiin kartonkipakkauksiin juuri niiden raaka-aineiden uusiutuvuuden ja kierrätettävyyden takia. Neuvosto kuitenkin halusi poistaa kertakäyttöpakkaukset mm. ravintoloiden sisältä. Esimerkiksi pikaruokaravintolassa juoma, hampurilainen ja ranskalaiset tulevat yleensä pahveissa. Ranskassa McDonald`sissa oli jo viime vuonna otettu käyttöön uudelleenkäytettävät muoviastiat, heikoin tuloksin. Pikaruokaloihin ei yleensä ole suunniteltu mittavia tiskausmahdollisuuksia, ja lisäksi uudelleenkäyttötavoitteet eivät olleet täyttyneet. Muoviastiat olivat jo muutaman käyttökierroksen jälkeen näyttäneet niin kuluneilta, että niitä oli heitetty roskiin, ja ravintoloiden edustoille oli kertynyt mittavia kasoja muovijätettä. Tällainen fossiilisten raaka-aineiden tuhlaus tuskin lienee ympäristöystävällistä.

3. Ennallistamisasetus. Edellinen hallitus tuskaili EU:n ennallistamisasetuksen kanssa, joka lopulta viime heinäkuussa hyväksyttiin Euroopan parlamentissa tiukan äänestyksen jälkeen. Vellonta aiheen tiimoilta ei kuitenkaan päättynyt, sillä neuvottelut lopullisesta sisällöstä jatkuivat. Ennallistamisella tarkoitetaan luonnon palauttamista lähelle alkuperäistä tilaansa, esimerkiksi ojien täyttämistä tai metsien palauttamista suoksi. Vääntöä käytiin mm. siitä, mikä on se vertailuvuosi, jota vastaavaan tilaan luontotyypit pitäisi palauttaa. Arvioiden mukaan ennallistamisen hintalappu Suomelle olisi voinut olla jopa miljardi euroa. Asetus jakoi myös suomalaismeppejä, sen puolesta äänestivät SDP:n, Vasemmiston ja Vihreiden edustajat. Vastaan olivat Perussuomalaisten ja Keskustan mepit. Kokoomuksen ryhmä jakaantui, kun Sirpa Pietikäinen äänesti puolesta ja Petri Sarvamaa sekä Henna Virkkunen vastaan. Jäsenmaat ja parlamentti pääsivät asetuksen sisällöstä sopuun jo marraskuussa, ja jäsenmaiden piti vain hyväksyä neuvottelutulos. Kyseessä ei ollutkaan pelkkä muodollisuus, kun Unkari veti tukensa asetukselta, ja lakiesityksen tueksi rakennettu niukka enemmistö hajosi. Aiemmin Suomen hallitus oli pidättynyt äänestämästä asetuksen puolesta, mikä käytännössä on sama asia kuin sen vastustaminen. Orpon johdolla hallitus kuitenkin jyrkensi kantaansa ja totesi äänestävänsä vastaan, joten asetus jätettiin pöydälle. Ennallistamisasetuksen hyväksyntä jäi kiinni yhdestä jäsenmaasta. Maaliskuun lopussa oli vielä avoinna raukeaako asetus, vai vieläkö sen taakse löytyy määräenemmistö. Hallituksesta perusteltiin vastustusta suomalaisille veronmaksajille aiheutuvilla, kohtuuttoman suurilla kustannuksilla. Komission alkuperäisen ehdotuksen hintalappu olisi ollut lähes miljardi vuodessa, kun taas vaikkapa Saksassa vain 190 miljoonaa euroa. Tarkkaa tietoa ei ollut siitäkään, miten asetus vaikuttaisi Suomen metsätalouteen.