Ajankohtaista

Metsäalallakin kannattaisi kiinnostua EU-vaaleista

Euroopan Unionin parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta. Jos mittarina käytetään verkkosivujemme artikkelien lukukertoja, EU-aiheet eivät tunnu herättävän lukijakunnassamme suurta kiinnostusta. Sama vaikuttaa olevan tilanne laajemminkin mediassa, ellei sitten kyse ole kurkkujen käyryyttä käsittelevästä direktiivistä, tai jostain toisesta yhtä naurettavalta tuntuvasta säädöksestä, joiden kautta koko EU:n turhuutta tavataan päivitellä.

europarlamentti, Strasbourg
Metsätrans vieraili Euroopan Parlamentin Strasbourgin täysistuntoviikolla viime marraskuussa.

Myös äänestysaktiivisuus osoittaa kiinnostuksen ohuuden. Edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti kipusi vaivoin yli neljänkymmenen. Ero kuntavaaleihin (55,1 %), eduskuntavaaleihin (71,9 %) tai hiljattain käytyihin presidentinvaaleihin on melkoinen. Kaukana Brysselissä tai Strasbourgissa tapahtuva päätöksenteko voi tuntua suomalaisesta kaukaiselta ja myös sekavalta himmeliltä. Lyhyesti kuvailtuna: vaaleilla valitut henkilöt edustavat parlamentissa kansalaisia, sitten on Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa EU-maiden hallituksia ja Euroopan komissio, joka edustaa koko EU:n etuja.

En ihmettele lainkaan, vaikka vähemmän aihetta seuraavalta menee ohi, milloin uutisoidaan neuvoston tekemästä linjauksesta, komission esityksestä, parlamentin käsittelemästä lakiehdotuksesta tai ministerineuvoston ja parlamentin hyväksymästä laista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Omaan mututuntumaan perustuvan arvioni mukaan EU ei ole kovin suuressa huudossa myöskään metsäalalla, mutta sen merkitystä ei silti kannata vähätellä. Kuluneella viisivuotiskaudellakin päätettävänä on ollut lukuisia asioita, jotka voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Otan tuoreen tasavallan presidentin hengessä esiin kolme pointtia.

Tero Nurmi
Tero Nurmen mukaan myös metsäalalla olisi syytä kiinnostua eurovaaleista. EU:ssa tehdään runsaasti päätöksiä, joilla voi olla suurikin merkitys alan toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa.

1. Mitat- ja massat-direktiivi. Vuosi sitten heinäkuussa komissio teki ehdotuksen, jonka mukaan kahden EU-maan välisen rajan olisi saanut ylittää vain sellaisella kalustolla, joka on sallittu koko EU:n alueella, riippumatta siitä millainen kalusto on sallittu kyseisissä maissa. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa käytössä on 4,4 metriä korkeat yhdistelmät, mutta näiden välistä rajaa ei ehdotuksen mukaan olisi saanut ylittää yli 4 metriä korkealla yhdistelmällä. Tämä olisi ollut hyvin raskas päätös esimerkiksi rajan yli kulkeville raakapuukuljetuksille. Parlamentissa asiaan kuitenkin löytyi toimiva ratkaisu, joka sallii tämän poikkeaman tietyin ehdoin myös rajaa ylitettäessä. Itsestään kanta ei kuitenkaan kääntynyt, vaan mm. suomalaismepit Elsi Katainen ja Henna Virkkunen olivat omalta osaltaan päätöstä oikaisemassa ja myös SKAL ry on sen puolesta lobannut voimakkaasti. Metsäteollisuuskin on korostanut, että pitkät ja painavat kuljetukset ovat paitsi energiatehokkaita, myös taloudellisia. EU:n päätöksenteon sekavuutta osaltaan kuvastaakin, että eri valiokunnissa ajettiin samoihin aikoihin nimenomaan suurempia yhdistelmiä, jotta päästöt per kuljetettu tonni saataisiin pienemmiksi, ja toisessa valiokunnassa pienempiä yhdistelmäpainoja, jotta kuljetuksia voitaisiin sähköistää.

2. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus. Kuluvan kauden loppupuolella EU:ssa on väännetty myös pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta, eli käytännössä siitä, tulisiko suosia uudelleenkäytettäviä, käytännössä siis fossiilista raaka-aineista valmistettuja pakkauksia vai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kierrätettäviä pakkauksia. Suomen metsäteollisuudessa on panostettu paljon erilaisiin kartonkipakkauksiin juuri niiden raaka-aineiden uusiutuvuuden ja kierrätettävyyden takia. Neuvosto kuitenkin halusi poistaa kertakäyttöpakkaukset mm. ravintoloiden sisältä. Esimerkiksi pikaruokaravintolassa juoma, hampurilainen ja ranskalaiset tulevat yleensä pahveissa. Ranskassa McDonald`sissa oli jo viime vuonna otettu käyttöön uudelleenkäytettävät muoviastiat, heikoin tuloksin. Pikaruokaloihin ei yleensä ole suunniteltu mittavia tiskausmahdollisuuksia, ja lisäksi uudelleenkäyttötavoitteet eivät olleet täyttyneet. Muoviastiat olivat jo muutaman käyttökierroksen jälkeen näyttäneet niin kuluneilta, että niitä oli heitetty roskiin, ja ravintoloiden edustoille oli kertynyt mittavia kasoja muovijätettä. Tällainen fossiilisten raaka-aineiden tuhlaus tuskin lienee ympäristöystävällistä.

3. Ennallistamisasetus. Edellinen hallitus tuskaili EU:n ennallistamisasetuksen kanssa, joka lopulta viime heinäkuussa hyväksyttiin Euroopan parlamentissa tiukan äänestyksen jälkeen. Vellonta aiheen tiimoilta ei kuitenkaan päättynyt, sillä neuvottelut lopullisesta sisällöstä jatkuivat. Ennallistamisella tarkoitetaan luonnon palauttamista lähelle alkuperäistä tilaansa, esimerkiksi ojien täyttämistä tai metsien palauttamista suoksi. Vääntöä käytiin mm. siitä, mikä on se vertailuvuosi, jota vastaavaan tilaan luontotyypit pitäisi palauttaa. Arvioiden mukaan ennallistamisen hintalappu Suomelle olisi voinut olla jopa miljardi euroa. Asetus jakoi myös suomalaismeppejä, sen puolesta äänestivät SDP:n, Vasemmiston ja Vihreiden edustajat. Vastaan olivat Perussuomalaisten ja Keskustan mepit. Kokoomuksen ryhmä jakaantui, kun Sirpa Pietikäinen äänesti puolesta ja Petri Sarvamaa sekä Henna Virkkunen vastaan. Jäsenmaat ja parlamentti pääsivät asetuksen sisällöstä sopuun jo marraskuussa, ja jäsenmaiden piti vain hyväksyä neuvottelutulos. Kyseessä ei ollutkaan pelkkä muodollisuus, kun Unkari veti tukensa asetukselta, ja lakiesityksen tueksi rakennettu niukka enemmistö hajosi. Aiemmin Suomen hallitus oli pidättynyt äänestämästä asetuksen puolesta, mikä käytännössä on sama asia kuin sen vastustaminen. Orpon johdolla hallitus kuitenkin jyrkensi kantaansa ja totesi äänestävänsä vastaan, joten asetus jätettiin pöydälle. Ennallistamisasetuksen hyväksyntä jäi kiinni yhdestä jäsenmaasta. Maaliskuun lopussa oli vielä avoinna raukeaako asetus, vai vieläkö sen taakse löytyy määräenemmistö. Hallituksesta perusteltiin vastustusta suomalaisille veronmaksajille aiheutuvilla, kohtuuttoman suurilla kustannuksilla. Komission alkuperäisen ehdotuksen hintalappu olisi ollut lähes miljardi vuodessa, kun taas vaikkapa Saksassa vain 190 miljoonaa euroa. Tarkkaa tietoa ei ollut siitäkään, miten asetus vaikuttaisi Suomen metsätalouteen.

Henna Virkkunen
Henna Virkkunen sai tammikuussa SKAL ry:n Kuljetuskuutio 2023-palkinnon työstään Suomen kansallisten etujen puolustajana parlamentissa. Virkkusen käsien on kulkenut mm. mitta- ja massadirektiivi, raskaiden ajoneuvojen C02-standardien uudistaminen sekä ajo- ja lepoaika-asetus, johon saatiin suomalaisten kynästä lähtenyt joustopykälä. Virkkunen on kevään vaaleissa ehdolle kolmannelle kaudelleen parlamentissa ja hänen nimensä on ollut vahvasti esillä myös Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi, jonka nimittää pääministeripuolue, eli Virkkusen edustama Kokoomus.
Elsi Katainen
Keskustan mepeistä Elsi Katainen on ehdolla myös kesäkuun vaaleissa, pitkän uran politiikassa tehnyt Mauri Pekkarinen puolestaan ei asettunut enää ehdolle. Uutena nimenä Keskustan listalla on mm. edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Nils Torvalds
RKP:n edustaja Nils Torvalds on kuulunut parlamentissa Keskustan kanssa samaan Renew Europe-ryhmään. Torvalds ei ole enää ehdolla kesän vaaleissa, sen sijaan paikkaa tavoittelee mm. puolueen nykyinen, mutta väistyvä puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson.
Heidi Hautala, Ville Niinistö, Alviina Alametsä
Vihreiden kolmesta europarlamentaarikosta ainoastaan Ville Niinistö on ehdolla jatkokaudelle. Heidi Hautala ja Alviina Alametsä eivät ole ehdolla. Kansanedustajista parlamenttiin pyrkivät Krista Mikkonen, Atte Harjanne ja puolueen puheenjohtajanakin toiminut Maria Ohisalo.
Miapetra Kumpula-Natri, Eero Heinäluoma
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri siirtyy parlamentista kansanedustajaksi. – Koen mielekkääksi tuoda EU-osaamistani eduskuntaan, ja jatkossa teen EU-vaikuttamista Suomesta käsin, Kumpula-Natri totesi Metsätrans-lehdelle. Eero Heinäluoma puolestaan hakee jatkokautta. Kansanedustajista ehdolla ovat Maria Guzenina, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen.
Silvia Modig
Kuluvalla kaudella Silvia Modig on ollut Vasemmiston ainoa edustaja parlamentissa, hän luopuu paikastaan, mutta puolue tavoittelee vaaleissa kahta paikkaa. Ehdolla on kansanedustajista puolueen väistyvä puheenjohtaja, presidentinvaaleissakin ehdolla ollut Li Andersson, sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.