Sahateollisuus ry: Kuntien petrattava ilmastotyössä

Vajaan neljän kuukauden päästä käytävät kuntavaalit antavat mahdollisuuden päättää uusista ilmastotoimista. Puurakentamisen edistäminen ja metsien monipuolinen, aktiivinen käyttö ovat molemmat tärkeitä välineitä kuntien ilmastotyökalupakissa.

Puurakentaminen ei ole edennyt Suomessa 20 vuoden aikana. Sahatavaran käyttö kotimaassa on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2005 sahatavaraa käytettiin vielä yli viisi miljoonaa kuutiota, kun viime vuonna määrä oli laskenut kahteen miljoonaan. Esimerkiksi pientaloja rakennetaan aiempaa vähemmän, puukerrostalot ovat edelleen hyvin harvinaisia ja poliittiset toimet ovat olleet vaatimattomia verrattuna siihen, miten laaja-alaisesti puurakentamista kannatetaan Suomessa.

Samanaikaisesti monissa kunnissa on tehty erilaisia toimenpiteitä ilmaston ja vähähiilisyyden puolesta. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pitää jatkossa ottaa käyttöön entistä laaja-alaisemmin toimiva, jo olemassa oleva konkreettinen työkalu. Kyseessä on puurakentamisen edistäminen. Kuntien ja kaupunkien päätöksillä voidaan ohjata rakentamista vähähiilisemmäksi. Puu on materiaalina hyvä lähtökohta energiatehokkaalle, ekologiselle ja hiilineutraalille rakentamiselle.

- Samalla kun puurakentaminen yleistyy, luodaan teknisiä hiilinieluja ja kasvatetaan pitkäaikaisia hiilivarastoja. Ei tarvita taikatemppuja, vaan päättäväisyyttä ja johdonmukaista päätöksentekoa, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sanoo.

Aallon mukaan kunta- ja kaupunkistrategioihin tulee kirjata tavoitteet puurakentamisen edistämisestä. Tavoitteilla tulee olla johdonmukainen ja selkeä seuranta. Kunta- ja kaupunkistrategioista voidaan johtaa tavoitteet ja toimenpiteet konkreettiselle tasolle.

Yksi tällainen työkalu olisi esimerkiksi kunnan rakennusjärjestykseen kirjattavat raja-arvot rakennusten hiilidioksidipäästöille. Uuden rakentamislain yhteydessä otetaan käyttöön rakennusten ilmastoselvitykset sekä rakentamisen hiilidioksidipäästöjen raja-arvot. Raja-arvot tulee asettaa tiukoiksi ja kunnianhimoisiksi, jotta ne ohjaavat rakentamista vähähiilisempään suuntaan ja toimivat samalla kannustimena aiempaa johdonmukaisemmalle ilmastotyölle.

Lisäksi julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa ja päiväkodeissa tulee jatkossa käyttää puuta entistäkin enemmän.

Kuntametsien aktiivisella hoidolla luodaan kasvua pitkällä tähtäimellä

Puurakentamisen ohella kunnat voivat tehdä ilmaston puolesta töitä metsissään. Monet kaupungit ja kunnat ympäri Suomen omistavat metsiä, ja puukaupasta saatava tulo on niille merkittävä lisä tulovirtaan. Viime vuosien aikana esimerkiksi Kuopio, Oulu, Joensuu, Hämeenlinna ja Seinäjoki ovat käyneet aktiivisesti puukauppaa.

Aktiivinen metsien uudistaminen, jalostettujen taimien ja siementen käyttö, oikea-aikainen taimikonhoito, lannoitus ja oikea-aikaiset harvennushakkuut lisäävät kuntametsien kasvua. Toimenpiteiden ohessa toteutettu luonnonhoito edistää luonnon monimuotoisuutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vuonna 2023 julkaistu puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittaa, että monimuotoisuuden eteen tehtävä työ tuottaa tulosta ja suunta on oikea.

- Kannustan kaikkia kuntia ryhtymään metsien kasvunlisäystalkoisiin, jossa hoito- ja hakkuurästit pistetään kuntoon kasvun varmistamiseksi. Kuntametsissä hiilensidonnan sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, virkistyskäyttö ja metsien taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista yhdistää, Sahateollisuus ry:n elinkeinopäällikkö Jimi Rajajärvi

Globaalisti kuntien hakkuista pidättäytymisellä ei saavutettaisi ilmastohyötyjä. Esimerkiksi sahateollisuudessa on kyse kansainvälisestä kilpailusta. Mikäli Suomessa tuotantomäärät hakkuiden vähentymisen myötä laskisivat, hakattaisiin korvaava määrä puuta kansainvälisille markkinoille esimerkiksi Ruotsista tai Venäjältä. Näin ollen metsien kasvun lisäys aktiivisin toimin on kuntien kannalta tehokas ja kestävä tapa olla mukana ilmastotalkoissa.