Metsäteollisuus

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.

- Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.

Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön edelläkävijä.

Puutuotealan koulutusta lisätään

Lahdessa sijaitsevaa LUT yliopiston biojalostukseen keskittyvää erotustekniikan tutkimusta Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. – Rahoitus vahvistaa Lahden asemaa yliopistokaupunkina, kun varat tulee käyttää Lahden yksikössä, sanoo Kolli.

LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan ja puurakentamisen koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön puutuoteteollisuuden kanssa Säätiö osoittaa 500 000 euroa, minkä käytön edellytyksenä on muun yritysrahoituksen saanti hankkeelle.

- LAB-Ammattikorkeakoulun rahoitus tukee laaja-alaisesti puupohjaisten rakentamisen ratkaisujen kehittämistä. Kun Lahden talousalueella on merkittäviä puutuotealan yrityksiä, pyrimme koulutuksen vahvistamisella turvaamaan pitkäjänteisesti yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja Päijät-Hämeen asemaa puuteollisuuden keskuksena.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Säätiö tukee myös LUT yliopiston uutta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusta viiden vuoden ajan 50.000 euroa vuosittain ajalla 2027 - 2031. – Haluamme tukea koulutusohjelmaa, koska rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuilla on suuri merkitys tulevaisuudessa, uskoo Kolli.

Tavoitteena tehostaa metsän käyttöä

LUT yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaanin Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön tuella kasvatetaan Lahdessa sijaitsevan tutkimusryhmän toimintaa sekä biojalostustutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta.

- Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää tieteeseen perustuvia ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään kestävästi saatavilla olevaa biomassaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Tavoitteena on kasvattaa tutkimusryhmiä siten, että niihin tulee vanhempia tutkijatohtoreita ja opettajia biojalostustutkimuksen pariin.

Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. – Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tehostaa metsän ja biomassan käyttöä ja mahdollistaa uusien puupohjaisten tuotteiden valmistusta.

Edullisella sähköllä biopohjaisten tuotteiden arvonlisä voi kaksinkertaistua

LUT – yliopiston Lahden yksikössä erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin näkee biotalouden ja sähkön tuotannon tehostamisessa paljon yhteisiä tavoitteita.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö linkittyy energiantuotantoon siten, että mitä edullisemmin voimme tuottaa energiaa ja sähköä, voimme jopa kaksinkertaistaa biomassasta valmistettavien tuotteiden arvonlisän. Esimerkiksi vedestä valmistettavan vedyn valmistamiseen tulee muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen ohella nyt panostaa, koska edullisen sähkön merkitys biomassan energiakäytön korvaajana on keskeistä.

Kun biomassaa käytetään edelleen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, Melinin mukaan tavoitteena on tuottaa sähköä tehokkaammin ja halvemmalla.

- Voimme käyttää biomassaa fossiilisia korvaavien tuotteiden valmistukseen. Tavoitteena on tasapainottaa energiajärjestelmää, tuottaa tasaisesti edullista sähköä ja tehostaa biomassan hyötykäyttöä, kannattavuutta ja teollisen tuotannon prosesseja.

Metsästä fossiilisia korvaavia tuotteita

Suuri biojalostuksen odotusarvo kohdistuu Melinin mukaan puupohjaisen tekstiilikuidun teolliseen valmistukseen, pakkausteollisuuden uusiin ratkaisuihin sekä biopohjaisen öljyn, polttoaineiden, biohiilen ja kemikaalien valmistukseen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Nyt tarvittaisiin teollisia investointeja esimerkiksi metanolin valmistukseen, mikä vauhdittaisi sekä edullisen sähkön tuotannon tasapainottamista että biomassasta valmistettavien tuotteiden kehitystyötä. Tulevaisuudessa voimme saada nykyisestä hakekuormasta enemmän sen jatkojalostuksella ja halvan sähkön tuotannon lisäämisellä.

Vaikka tuulivoimaa on rakennettu Suomeen merkittävästi, kylminä tuulettomina talvipäivinä ne eivät tuota sähköä lainkaan tuotantoon.

- Vaikka monissa teollisissa prosesseissa itse valmistus tuottaa sähköä sivutuotteena, se ei riitä kattamaan sähkön tarvetta ja syntyy kovia hintapiikkejä. Kun sähkön kulutus tulee lähivuosia merkittävästi kasvamaan, edullisen sähkön saannin turvaaminen on puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden edellytys, muistuttaa Melin.