Luonnonsuojelualueiden ennallistaminen tuo tänä vuonna uudenlaisia tuloja yrittäjille

Työ luontokadon pysäyttämiseksi luonnonsuojelualueilla jatkuu tänä vuonna. Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on vuonna 2025 kunnostaa puroja, lähteitä ja lintuvesiä kymmenillä kohteilla, auttaa metsien uhanalaisia lajeja polttamalla 100 hehtaaria metsää, parantaa merellisiä luontotyyppejä ja avainlajiesiintymiä sekä ennallistaa 1500 hehtaaria suota. Lisäksi hoidon piirissä on perinneympäristöjä laidunvuokra- ja muiden yhteistyösopimusten kautta 6000 hehtaaria. Soiden ennallistamisessa tavoitteena on ensimmäistä kertaa ostaa suunnittelutyö ulkopuolelta noin 20 kohteelle.

- Kokeilemme tänä vuonna ensimmäistä kertaa mallia, jossa soiden ennallistamiseen liittyvää suunnittelutyötä ostetaan osalle kohteista yrityksiltä. Meillä on Luontopalveluissa kertynyt osaamista soiden ennallistamisten suunnittelusta neljältä eri vuosikymmeneltä. Kun ostamme osan kohteiden suunnittelutyöstä, pystymme yksinkertaisesti tekemään enemmän ja keskittämään samalla oman osaamisemme kaikkein arvokkaimmille ja vaatimille kohteille, ennallistamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion luonnonsuojelualueita ja on ennallistamisen konkari Suomessa. Luontopalvelut tekee monimuotoisuutta lisäävää ja vaalivaa ennallistamis- ja luonnonhoitotyötä sekä valtion luonnonsuojelualueilla että yksityisillä suojelualueilla. Työn tavoitteena on varmistaa, että suojelualueverkostomme torjuu luontokatoa Suomessa ja Euroopassa mahdollisimman tehokkaasti. Työn rahoitus tulee valtion budjetista ja osin EU-hankkeista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Luonnonsuojelualueilla tehtävän ennallistamisen vauhti on hidastunut, koska valtionhallinnon säästötoimet ovat leikanneet rahoitusta huippuvuodesta 2023.

- Esimerkiksi kansallispuistoissa ja muilta valtion suojelualueilta löytyy vielä noin 40 000 hehtaaria aikoinaan ojitettua suota. Tämänhetkisellä vauhdilla ja resursseilla olisi näiden soiden ennallistaminen saavutettavissa 2050 mennessä, mutta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet asettavat paineita saada suojelualueilla ennallistamiset tehtyä jo vuoteen 2030 mennessä tai ainakin mahdollisimman nopeasti, Kareksela sanoo.

Eilen julkaistut Luontobarometrin tulokset puolestaan kertovat, että suomalaiset pitävät ennallistamista tärkeänä työnä. Luontobarometrin vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että ennallistaminen on tärkeä keino ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumisessa. 68 prosentin mielestä ihmisten toiminnan heikentämiä luontotyyppejä pitää ennallistaa, vaikka siitä koituisi valtiolle taloudellisia kustannuksia.

Metsähallituksen Luontopalvelujen työlistalla tänä vuonna

• Ennallistaa 1500 hehtaaria soita

• Ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelluille soille 10 kohteessa

• Palauttaa puroja luonnontilaan noin 10 kilometriä, kunnostaa noin 30 lähdettä

• Ennallistaa mataliin merenlahtiin kuuluvia fladoja ja kluuveja viidellä alueella

• Parantaa merenpohjan avainlajiesiintymien tilaa vähintään kuudella kohteella

• Parantaa lintuvesien tilaa 25 kohteella

• Parantaa metsäisten elinympäristöjen tilaa 70 kohteella

• Kunnostaa rantaluontoa 15 kohteella

• Kunnostaa perinneympäristöjä 300 hehtaaria. Hoidon piirissä olevia perinneympäristöjä on yhteensä 6000 hehtaaria

• Ennallistaa metsää polttamalla 100 hehtaaria

Osa työstä on riippuvaisia sääolosuhteista ja luvituksesta, joten toteutuneet työmäärät täsmentyvät loppuvuotta kohden. Käynnissä on parhaillaan myös tulevien vuosien kohteiden suunnittelu.

Perinneympäristöissä keskitytään jo hoidon piirissä oleviin kohteisiin

Perinneympäristöt eli perinnebiotoopit ovat uhanalaisimpia ja samalla myös lajirikkaimpia luontotyyppejä Suomessa. Ilman aktiivisia hoitotoimia nämä avoimet niityt pensoittuvat ja metsittyvät, ja aiemmin väljät hakamaat tihentyvät liian tiheiksi niittylajistolle. Perinneympäristöjä hoidetaan pääosin laiduntamalla alueita, pieni osa hoidosta tehdään niittämällä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Luontopalveluissa pääpaino perinnebiotooppien hoidossa tänä vuonna on jo hoidon piirissä olevilla kohteilla, joilla pyritään varmistamaan kohteiden hoidon jatkuvuus. Kohteilla tehdään muun muassa täydentäviä raivauksia. Toimet tehdään yhteistyössä laiduneläinten omistajien kanssa ja varmistaen, ettei päällekkäisyyttä maatalouden ympäristökorvauksen kanssa synny. Uusia kohteita kunnostetaan vähäisessä määrin sellaisilla alueilla, joilla kohteiden jatkohoitomahdollisuudet on varmistettu.

Pinta-alaltaan suurimmat soiden ennallistamiskohteet ovat Oulussa, Pudasjärvellä ja Ranualla

Värkkisuon Konikaistot Oulun ja Pudasjärven alueella ovat suurin yksittäinen Luontopalvelujen toteuttama soiden ennallistamiskohde tänä vuonna. Yhteensä suoluonnon köyhtymistä pysäytetään 154 hehtaarin kokoisella alueella. Suolta on jo aiemmin poistettu puustoa, tänä kesänä tukitaan kaivuutyönä suo-ojia umpeen. Värkkisuon pohjoisreunalle on johdettu vettä vieressä olevilta maa-alueilta jo kolme vuotta sitten ja nyt Konikaistojen alueen ojien täyttö täydentää merkittävästi alueen vesitalouden palautumista. Värkkisuo on Kiiminkijoen valuma-aluetta.

Toiseksi isoin soiden ennallistamiskohde on tänä vuonna Ranualla sijaitseva Joutensuo

Etelä-Karjala: Parikkalan arvokas lintuvesi Siikalahti kunnostuksessa uudestaan

Siikalahti on yksi tärkeimmistä sisämaan lintujärvistä. Alue on ollut suojelualue 80-luvulta lähtien ja aluetta on kunnostettu viimeksi 2000-luvun alussa. Siikalahti on kuitenkin kasvamassa umpeen. Alueella on tarkoitus tehdä uusia kunnostustoimia loppuvuonna.

Pohjois-Karjala: Tohmajärvelle jatketaan lintukosteikon rakentamista vanhalle turvatuotantoalueelle

Tohmajärven Valkeasuolla jatketaan entisen turvatuotantoalueen kunnostamista lintuja varten.

Koillismaa: Hossan kansallispuistossa hyvä esimerkki monipuolisesta ennallistamiskohteesta - soita, puroja ja lähteikköjä autetaan samalla kertaa

Hossan kansallispuistossa on ennallistettu soita Helmi-elinympäristöohjelman aikana kansallispuiston länsiosissa Tuiranvaaralla ja Romeikonvaaralla. Tänä vuonna soiden ennallistaminen jatkuu edelleen kansallispuiston länsiosissa Pajupuron sekä Syrjä-Someren puron varsilla. Syrjä-Somerella kunnostetaan myös uittoperattu puro. Soiden vesitalouden palauttamisen ohella tavoitteena on parantaa ojitusalueilla lukuisina esiintyvien lähteikköjen tilaa sekä estää ojitusten aiheuttama kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutuminen kansallispuiston kirkkaisiin vesiin.

Pohjanmaan saaristossa useita luonnonhoitokohteita

Perinnebiotooppien kunnostus Pohjanmaalla painottuu aiempien vuosien tapaan saaristoon. Kunnostustoimia tehdään muutamalla kohteella Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa, etupäässä saaristokohteilla. Näiden lisäksi perustetaan uusi metsälaidun Kauhajoelle.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tavoitteena on myös ylläpitää harvinaisia avoimia nummia Merenkurkussa kulottamalla. Tänä vuonna on vuorossa nummenkulotusta Valassaarilla. Kulotus auttaa nummikasvillisuutta uusiutumaan niin, etteivät suuret ja peittävät kasvit kuten kataja valtaa alaa. Nummenpoltto on perinteistä maankäyttöä. Valassaarilla pidetään myös niittotalkoot.

Merenkurkussa ennallistetaan myös metsää jatkamalla talkootöin istutusmänniköiden pienaukottamista Mikkelinsaarilla elokuussa. Tavoitteena on monipuolistaa tasaikäisten metsien ikä- ja lajistorakennetta sekä lisätä lahopuun määrää alueella.

Satakunta: Selkämeren kansallispuistossa kunnostetaan perinnemaisemia

Selkämeren kansallispuistossa perinnebiotooppien kunnostusta tehdään Eurajoen saaristossa sijaitsevalla Kallan saarella sekä Rauman saaristossa Pohjan Bokreivin ja Etelän Bokreivin saarilla. Kaikki saaret ovat entisiä laidunsaaria, joissa lammaslaidunnus on aloitettu uudelleen vuonna 2024. Perinnebiotooppien pinta-ala saarilla on yhteensä noin 33 hehtaaria.

Tänä vuonna tehtävien hoitotoimien tavoitteena on palauttaa saarten avoimuutta ja edistää uhanalaisten rantaniittyjen elinvoimaisuutta poistamalla tiheäksi kasvanutta katajikkoa sekä nuorta puustoa rantaniittyjen päältä. Kunnostustöillä on tarkoitus myös parantaa saarilla pesivien ja ruokailevien lintujen elinolosuhteita.

Häme: Lopella ennallistetaan suota pohjavesialueella

Lopella Komion luonnonsuojelualueeseen ja Komionharjuun rajautuvalla Rautasuolla aloitetaan ennallistaminen noin 16 hehtaarin alueella. Kokonaisuudessaan Rautasuon luonnonsuojelun hallussa olevan alueen pinta-ala on 48 hehtaaria ja se tullaan ennallistamaan kokonaan seuraavien vuosien aikana. Rautasuon ja harjun reunavyöhykkeellä on pohjavesivaikutusta, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ennallistamiskohteen.

Etelä-Suomi: Saaristomerellä hoidetaan monipuolisesti perinnemaisemia ja muita saariston elinympäristöjä

Saaristomerellä hoidetaan avoimia ja puustoisia perinneympäristöjä monella eri tapaa. Luontoa hoidetaan omien kenttätyöntekijöiden ja urakoitsijoiden työpanosten lisäksi myös vapaaehtoistyövoimin. Luvassa on useita talkooleirejä yhteistyökumppaneidemme kanssa, leirejä järjestetään Hamnholmenissa ja Pähkinäisessä. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin ja WWF Suomen leireille talkoolaisten haku on parhaillaan käynnissä. Hoitotoimien tavoitteena on turvata arvokkaiden niittyalueiden säilyminen ja laajentaa niityillä sekä hakamailla elävien perinnebiotooppilajien elinympäristöjä.

Merialueet: Saaristomerellä ja Tammisaaresta kadonneita meren pohjalla olevia niittyjä istutetaan uudestaan

Meriajokasniittyjä kunnostetaan Saaristomerellä ja Tammisaaressa. Näkinpartaispohjia ennallistetaan Tammisaaren lisäksi Selkämerellä. Meriajokasniityt ja näkinpartaispohjat lasketaan avainlajeiksi, jotka ovat tärkeitä muille lajeille ja tarjoavat elinympäristöjä, suojaa ja ravintoa. Avainlajiesiintymien lisäksi kunnostetaan myös merellisiä luontotyyppejä. Näistä ennallistamaan päästään tänä vuonna viidessä fladassa ja kluuvissa, jotka sijaitsevat Perämerellä ja Merenkurkun alueella. Fladat ja kluuvit ovat matalia kynnystettyjä merenlahtia, jotka ovat yleensä lajirikkaita ja tärkeitä kutualueita kaloille, mutta niiden tila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tulevia ennallistamiskohteita myös valmistellaan pitkin Suomen rannikkoa. Valmisteluun kuuluvat luontokartoitukset, joita tehdään noin 15 kohteella.

Meriluonnonsuojelussa aloitetaan myös ensimmäisen jokisuiston kunnostussuunnittelu tänä vuonna. Lisäksi uutena työnä on äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kutupaikkojen ennallistaminen. Tavoitteena on edesauttaa lajin palautumista alueille, joilta se on aiemmin kadonnut.

Keski-Suomi: Pihtiputaalla kunnostuksessa Mörninsuon arvokas luonto

Pihtiputaan Mörninsuo on osin ojitettu aapasuo, jolla on merkittäviä linnustoarvoja ja edustavaa kasvilajistoa. Aluetta ennallistetaan ojia patoamalla ja täyttämällä noin 40 hehtaarin alalla. Ennallistamisella palautettaan suon luonnontilainen vesitalous ja parannetaan myös ojittamattomien osien luonnontilaa.

Kymeenlaakso: Repoveden kansallispuiston ympäristössä kunnostuksessa piensuot

Repoveden kansallispuistossa sekä viereisillä yksityisillä luonnonsuojelualueilla ennallistetaan piensoita. Ennallistamista valmistelevat ojalinjaraivaukset on pääosin tehty viime vuonna metsurityönä. Tänä vuonna ojat tukitaan ja padotaan kaivinkoneella. Lisäksi samoilla alueilla kunnostetaan muutamia perattuja, muun muassa lampien välisiä, pieniä puroja. Purot kunnostetaan palauttamalla kiviä ja lisäämällä puuta uomaan.

Lappi: Martimoaavan lajeja autetaan metsänpoltoilla

Martimoaavan suolta Simosta on tukittu ojia viime vuosien aikana. Tänä vuonna tavoitteena on auttaa metsiä polttamalla. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta lisäämällä metsästä puuttuvia ominaisuuksia, kuten lahopuuta ja palanutta puuta.