Metsähallitus tukkinut suo-ojia 2020-luvulla jo yli 30 000 hehtaaria

Metsähallituksen eri vastuualueet ennallistivat viime vuonna yhteensä noin 2800 hehtaaria soita. Metsähallitus on ennallistanut 2020-luvulla soita jo yli 30 000 hehtaaria. Myös monien muiden luontotyyppien tilaa parannettiin viime vuonna valtion mailla ja vesillä.

Metsähallituksen strategisena tavoitteena on turvata ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta valtion mailla ja vesillä. Metsähallituksella on yli 30 vuoden kokemus ennallistamisesta valtion luonnonsuojelualueilla ja monikäyttömetsissä. Toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa on kehitetty vuosikymmenten mittaan käytännön ammattilaisten ja tutkijoiden yhteistyönä.

Viime vuonna valtion maiden luonnon tilaa parannettiin sekä Metsätalous Oy:n tulorahoituksella että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön budjettirahoituksella osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kesälaitumien vuokraus mahdollistaa pääosin perinnebiotooppien vuosittaisen hoidon valtion mailla.

Ennallistaminen eteni monikäyttömetsien soilla ja vesistöissä

Metsähallituksen monikäyttömetsissä ennallistettiin viime vuonna noin 1400 hehtaaria soita. Ennallistetut suot jätetään metsätaloustoiminnan ulkopuolelle alue-ekologisiksi kohteiksi. Tulevaisuudessa ennallistetuilla soilla ei tehdä enää hakkuita tai muitakaan soiden vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ennallistamisia ja luonnonhoitotöitä on tehty Metsähallituksen monikäyttömetsissä 20 vuoden ajan. Vuodesta 2021 niitä on toteutettu Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa.

Ennallistamisen ja muiden luonnonhoitotöiden kustannukset olivat noin miljoona euroa, mikä katettiin Metsätalous Oy:n tulorahoituksesta.

- Soiden ennallistaminen on tasapainoilua monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutusten välillä. Kaikkia hyötyjä ei ole saatavissa välittömästi, Metsähallitus Metsätalous Oy:n maankäyttöpäällikkö Riikka Myllylä toteaa.

Soiden ennallistamisen lisäksi monikäyttömetsissä tehdään myös muita ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia, kuten lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitoa sekä kulotuksia.

Viime vuosina monikäyttömetsien luonnonhoitotöiden palettiin ovat merkittävässä osassa tulleet mukaan aktiiviset vesistöjen tilaa parantavat toimet, kuten virtavesien ja purojen kunnostukset. Esimerkiksi kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumista estäviä vaellusesteitä poistettiin viime vuonna 102 kappaletta, ja virtavesiä kunnostettiin noin 47 kilometrin verran.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Monikäyttömetsien kasvaneiden kunnostustavoitteiden myötä on viime vuosina palkattu useita vesienhoidon asiantuntijoita ympäri Suomea. He tekevät kunnostustöiden suunnitteluita ja tukevat metsätaloustoimien suunnittelijoiden työtä.

- Kunnostettavien pienvesikohteiden suunnittelussa pyrimme valuma-aluekohtaisiin tarkasteluihin, eli metsätalouden toimien vesistösuunnittelussa huomioimme hallinnollisten rajojen sijasta luonnon omat rajat, Riikka Myllylä kertoo.

Kokonaisvaltaisena tavoitteena on vähentää ravinnekuormituksen, kiintoainepäästöjen ja haitallisten aineiden kulkeutumista vesistöihin. Toimenpiteet kohdennetaan sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat. Valuma-aluelähtöisen työn lisäksi toteutetaan uomakunnostuksia muun muassa lisäämällä kivikkoja ja puuainesta sekä palauttamalla uoman luonnollista mutkittelua.

Valtion luonnonsuojelualueilla luonnon tilan parantaminen sujui viime vuonna hyvin, vuosikymmenten opeista monia hyötyjä EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisessa

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti, eli aktiivisilla toimilla paransi luonnon tilaa monilla eri luontotyypeillä myös vuonna 2025.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Työt sujuivat pääosin suunnitellusti ja hyvin. Metsien ennallistamista polttamalla Luontopalvelut teki suunniteltua vähemmän, isoin syy tähän oli epävakaiset säät alkukesästä, ennallistamisen palveluomistaja Johanna Ruusunen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo

Vuoden 2025 pinta-alaltaan suurin ja vaikuttavuudeltaan merkittävin soiden ennallistamistyömaa oli Värkkisuolla Oulussa ja Pudasjärvellä. Värkkisuon osa Konikaistot on aikoinaan ojitettu, tavoitteena on ollut kuivattaa suota. Viime kesänä suo-ojia tukittiin umpeen 154 hehtaarin alueella. Jo muutamaa vuotta aiemmin Värkkisuon pohjoisreunalle oli johdettu vettä vieressä olevilta maa-alueilta, viime kesän Konikaistojen alueen ojien täyttö täydensi merkittävästi alueen vesitalouden palautumista.

Konikaistojen suo-ojien tukkimiset vaikuttavat Värkkisuon tilaan ennallistettuja hehtaareja laajemmin, koska osa suota on säilynyt luonnontilaisena.

- Juuri tällaiset kokonaisvaltaiset ennallistamiskohteet on tunnistettu hyvän hyötysuhteensa vuoksi tärkeinä myös kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimistyössä, jota nyt tehdään ympäristöministeriön johdolla. Olemme Suomessa moneen muuhun EU-maahan verrattuna etumatkalla, kun ennallistamista on tehty ja oppeja kerätty jo 90-luvulta asti. Helmi-ohjelma ja suurimmaksi osaksi EU-rahalla tehdyt LIFE-luonnonsuojeluhankkeet maksavat itseään nyt takaisin, ennallistamissuunnitelman työryhmässä mukana oleva palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Metsähallituksen Luontopalvelut tekee monimuotoisuutta lisäävää ja vaalivaa ennallistamis- ja luonnonhoitotyötä sekä valtion luonnonsuojelualueilla että yksityisillä suojelualueilla. Työn tavoitteena on varmistaa, että suojelualueverkostomme torjuu luontokatoa Suomessa ja Euroopassa mahdollisimman tehokkaasti.

Näin Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti ja paransi luonnon tilaa vuonna 2025

• Ennallisti 1395 hehtaaria soita.

• Ohjasi talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelluille soille 6 kohteessa.

• Palautti puroja luonnontilaan noin 7 kilometriä sekä täydennettiin aiemmin kunnostettuja osuuksia. Kunnosti noin 20 lähdettä.

• Ennallisti mataliin merenlahtiin kuuluvia fladoja ja kluuveja Valassaarilla Merenkurkun ulkosaaristossa ja Pensaskarilla Perämeren kansallispuistossa.

• Paransi merenpohjan avainlajiesiintymien tilaa neljällä alueella ja kokeili meriharjusten kutupaikkojen ennallistamista Valassaarilla.

• Paransi ja seurasi lintuvesien tilaa yhteensä 23 kohteella. Uutena kohteena Puolangan Kuorejärven Helmi-toimenpiteet saatiin päätökseen ja se siirtyi jatkuvan hoidon piiriin.

• Paransi metsäisten elinympäristöjen tilaa 71 kohteella.

• Kunnosti rantaluontoa 23 kohteella.

• Kunnosti perinneympäristöjä 347 hehtaaria. Hoidon piirissä olevia perinneympäristöjä on valtion mailla ja Luontopalvelujen ohjausvastuulla olevilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla yhteensä 6527 hehtaaria.

• Ennallisti metsää polttamalla 29 hehtaaria.

Näin Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallisti ja paransi luonnon tilaa 2025

• Ennallisti 1403 hehtaaria soita monikäyttömetsien alueella.

• Poisti 102 vaellusestettä, esimerkiksi korjaamalla tierumpujen korkeutta kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumista helpottamaan.

• Teki erilaisia polttoja (luonnonhoidollisia kulotuksia ja säästöpuuryhmien polttoja) 630 hehtaarilla ympäri Suomen.

• Hoiti lehtoja 19 hehtaarilla, esimerkiksi poistamalla varjostavia kuusia.

• Hoiti paahdeympäristöjä 19 hehtaarilla mm. lisäämällä kohteille paahteisuutta ja valoa paahdelajiston elinympäristöjen lisäämiseksi.

• Kunnosti puroja ja virtavesiä 47 kilometriä.