Metsäkiinteistöistä maksetaan edelleen hintapyyntöjä enemmän – tinkivaraa vain pohjoisessa

Metsäkiinteistöjen hinnoittelussa on viime vuosina totuttu siihen, että tarjouskilvan voittaminen edellyttää hintapyynnön ylittävää tarjousta. Vaikka perusasetelma on edelleen sama, kauppahintojen ja hintapyyntöjen ero on kutistunut reilusti.

Kuluneen 12 kuukauden aikana (helmikuu 2024 – tammikuu 2025) toteutuneet metsäkiinteistöjen kauppahinnat ovat olleet keskimäärin noin 10 % korkeampia kuin kohteille asetetut hintapyynnöt. Ero on selvästi pienempi kuin pari-kolme vuotta aiemmin, jolloin kauppahinnat olivat keskimäärin jopa 25 % hintapyyntöjä korkeampia.

Viime vuosina metsäkiinteistömarkkinoiden hintataso on ollut aaltoliikkeessä ja vaihdellut ripeästä noususta hienoiseen laskuun ja jälleen viime aikojen orastavaan nousuun. Viime aikojen kehitys näkyy kauppahintojen ja hintapyynnön lähentymisenä.

- Hintapyynnöt kehittyvät jonkin verran markkinahintatason perässä, joten laskevan hintatason markkinassa nähtiin suhteessa korkeampia hintapyyntöjä. Tämä johtaa osaltaan myös siihen, että osa kohteista jää myymättä, jos pyydetty hinta on liian korkea, toteaa Suomen Sijoitusmetsien perustajayrittäjä ja toimitusjohtaja Mika Venho.

- Myös muutokset ostajakunnassa vaikuttavat hintapyynnön ohjaavaan vaikutukseen. Ammattilaisilla hintapyyntö on vähemmän tärkeä tunnusluku kuin yksityisillä tarjouksentekijöillä, Venho jatkaa.

Mukana tilastossa on sekä ns. hintanäkemyksiä (ostotarjous voi olla yli tai alle hintapyynnön) että pohjahintoja, jotka määrittävät tarjoustason alarajan. Kauppahintojen ja hintapyyntöjen ero on luonnollisesti suurempi pohjahintaisilla hintapyynnöillä.

Kauppahinnan ja hintapyynnön suhde vaihtelee alueittain, ja siinä havaitaan selvä trendi: Etelä-Suomessa tulee keskimäärin maksaa enemmän yli hintapyynnön kuin Pohjoisessa ja etenkin Lapissa, jossa metsätiloja saa keskimäärin alle pyynnin. Tätä selittää osaltaan, muttei suinkaan kokonaan, alueittain vaihteleva hinnoittelutapa: etelässä sovelletaan pohjoista selvästi enemmän pohjahintaista hinnoittelua.

Myös alueiden sisällä on runsaasti vaihtelua. Yksittäisen kohteen voi etelässäkin saada ostettua alle hintapyynnön, mutta joistakin kohteista joutuu hintapyynnön päälle laittamaan vielä lähes toisen mokoman.

- Yksittäisen metsäkiinteistön hinnanmuodostuksessa on suurta vaihtelua, ja markkina pursuaa nyt tarjontaa. Tästä syystä metsäänsä myyvän metsänomistajan olisi erittäin tärkeää ja myös taloudellisesti kannattavaa hyödyntää markkinat ja niiden hintatason tuntevaa ammattilaista, Venho muistuttaa.