Tapio selvittää metsien hiilinieluja Ahvenanmaalla

Tapio osallistuu Ahvenanmaan korkeakoulun (Högskolan på Åland) johtamaan Hiilinielut Ahvenanmaalla -hankkeeseen. Hankkeessa lisätään tietämystä hiilinieluista, kehitetään malli hiilinielujen arvioimiseksi maakunnassa sekä esitetään konkreettisia toimenpiteitä olemassa olevien hiilinielujen säilyttämiseksi ja hiilensidontakapasiteetin lisäämiseksi. Tapio tuottaa hankkeessa taustatietoa maakunnan metsien hiilinieluista, perustuen tuoreisiin valtakunnan metsien inventoinnin tulosten analyysiin sekä erilaisien metsänhoitostrategioiden vaikutuksia tarkasteleviin skenaariolaskelmiin.

Hiilinielut, eli alueet, jotka sitovat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat, ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokkaita hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

Hanke keskittyy Ahvenanmaan paikallisiin hiilinieluihin, jotka liittyvät maatalouteen, metsiin sekä vesistöihin ja kosteikkoihin. Tapion tuottaa hankkeessa tietoa metsien nykyisistä hiilinieluista sekä eri metsänhoitostrategioiden vaikutuksista tulevaisuudessa. Tapio aloitti työnsä marraskuussa 2024 taustaselvityksillä ja skenaariolaskelmien valmistelulla. Tapion osaraportti valmistuu huhtikuussa 2025.

Nykyisiä hiilivarastoja ja hiilinieluja analysoidaan valtakunnan metsien inventoinnin uusimpien, vuoden 2024 lopulla julkaistujen tietojen perusteella. Inventointi tarjoaa tietoa erityisesti puuston tilavuudesta ja kasvusta, jotka liittyvät metsien hiilivarastoon runkopuussa sekä metsien hiilinieluihin. Inventointitiedoista voidaan muun muassa nähdä, miten vuoden 2019 alussa riehunut Alfrida-myrsky on vaikuttanut puuston hiilivarastoon ja hiilinieluihin, sekä miten myrskyn vaikutusten oletetaan näkyvän tulevaisuudessa.

Erilaisten metsänhoitostrategioiden vaikutuksia hiilinieluihin tarkastellaan skenaariolaskelmien avulla. Maakuntatasolla laadittavat strategiat perustuvat vaihteleviin hakkuumenetelmiin ja -määriin, ja niiden avulla saadaan mallinnettuja arvioita siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat hiilivarastoihin ja hiilinieluihin seuraavien 50 vuoden aikana. Laskennassa huomioidaan puuston biomassa, maaperän hiilivarasto, metsäteollisuustuotteet sekä metsäteollisuustuotteiden korvausvaikutukset. Tässä yhteydessä korvausvaikutus tarkoittaa fossiilisten raaka-aineiden korvaamista metsäteollisuuden raaka-aineilla. Laskelmien lähtöaineistona käytetään Ahvenanmaan maakunnan metsätaloustoimiston kesällä 2022 keräämiä metsävaratietoja.

Lisäksi hankkeessa arvioidaan käyttämättömän maatalousmaan pinta-alasta, joka voitaisiin teoriassa metsittää ja siten muuttaa hiilinieluksi. Tämä arvio perustuu vastaavaan selvitykseen, jonka Tapio on tehnyt Manner-Suomessa.