Pääkirjoitus 2/2025: Trump ja tullit

Kevään Metsätrans-lehden mukana jaellaan myös Kone-Ketosen 40-vuotisjuhlalehti, jota sain kunnian olla toteuttamassa viime vuoden aikana. Tuo projekti vei minut viime kesänä ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin, ja sellaisiin pieniin kyliin Pennsylvaniassa ja Idahossa, joihin tuskin lomamatkaa olisin koskaan tullut varanneeksi.

Noihin aikoihin Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjat kävivät kuumimmillaan. Itse asiassa Trump sai luodin korvaansa Pennsylvaniassa samana päivänä, jolloin itse jatkoin matkaani sieltä maan länsirannikolle. Noilla seuduilla valtapuoluetta ei ollut vaikea päätellä, republikaanipuolueen ydinkannatusalueilla joka pihassa oli pick-up, kuistilla heilui Yhdysvaltojen lippu ja Trumpin kannatusjulisteita oli kaikkialla. Paikallisten kanssa keskustellessa esiin nousi vahva kannatus Amerikka ensin-politiikalle, ihmisiä kiinnosti bensan hinta, yrittäjyyden edellytykset ja se mihin omat rahat riittävät.

Tuosta matkasta lähtien olen seurannut entistä tiiviimmin Yhdysvaltojen vaaleja, ja niiden jälkimaininkeja. Jos Suomesta käsin asiaa tarkkailee, voi välillä olla vaikea uskoa, että kukaan voisi oikeasti äänestää Trumpia, mutta oman reissuni jälkeen en ollut enää niin yllättynyt hänen valinnastaan.

Kokonaan toinen asia on, mitä valinnasta sitten seurasi. Heti tammikuussa saatiin kuulla Trumpin haluavan liittää Kanadan ja Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja. Vastoin vaalipuheita, Ukrainan sota ei ainakaan vielä ole valitettavasti päättynyt ja presidentti Zelenskyn vierailusta Valkoiseen taloon tuli todellinen farssi.

Sen sijaan olemme saaneet kauppasodan, kun Trump määräsi mittavat tuontitullit niin Kiinalle kuin EU:llekin. Nopeiden käänteiden miehenä Trump jo seuraavalla viikolla jäädytti suurimman osan näistä tullimaksuista 90 päivän ajaksi, mutta epävarmuus ei tällä ainakaan hälventynyt. Jos maailmantalouteen odoteltiinkin nousua tälle vuodelle, niin tällainen veivaus on omiaan sitä jarruttamaan.

SKAL ry:n erikoisjärjestöjen seminaarissa puhunut Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kuvasi hyvin tilannetta maaliskuun lopussa, jolloin puhetta oli ollut lähinnä Kanadan tulleista. Kanada tuottaa paljon sahatavaraa Yhdysvaltoihin, kun taas Suomen sahateollisuudelle USA ei kuulu 20 suurimman vientimaan joukkoon. Jos Trumpin tullit kohdistuisivat kovemmin Kanadaan, se voisi avata eurooppalaisille uusia mahdollisuuksia. Sitten taas Kanadan olisi löydettävä omalle tuotannolleen markkinoita muualta. Ehkä joltain sellaiselta markkinalta, joka tällä hetkellä on Suomen viennille tärkeä? Päätösten seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja hankalia ennustaa ennalta.

Entä kuinka käy Kone-Ketosen harvestereiden, tai vaikka Ponssen metsäkoneiden viennin Yhdysvaltoihin? Kilpaillulla markkinalla katteessa tuskin on määräänsä enempää löysiä, joten todennäköisimmin tullimaksut valuvat hintoihin. Tämä tuskin on sitä Amerikka ensin-politiikkaa, jota paikalliset koneurakoitsijat toivoivat. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tässä tosielämän Diili-ohjelman seuraavassa jaksossa tapahtuu.