Japani on vahva metsätalousmarkkina

Monen mielikuvissa Japani lienee tiheästi asuttu, korkeiden pilvenpiirtäjien maa. Totta onkin, että siellä asuu noin 125 miljoonaa ihmistä ja Suur-Tokio on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan. Japani kuitenkin koostuu yli 3000 saaresta, joista valtaosa on vuoristoisia ja hyvin metsäisiä. Maan pinta-alasta noin kolme neljännestä on vuoristoa ja lähes yhtä suuri osa metsien peitossa.

Jyrkkien korkeuserojen ja maanjäristysten aiheuttaman maanvyöryriskin takia suuri osa Japanin maapinta-alasta on soveltumatonta asutukselle, maataloudelle ja teollisuudelle. Alavilla rannikkoalueilla väestötiheys onkin erittäin suuri ja Japani on yksi maailman tiheimmistä asutuista maista.

Suurkaupunkien ja vahvojen teknologiabrändien varjoon jää herkästi se fakta, että Japani on myös vahva metsätalousmaa, monilta osin jopa Suomeen verrattavissa. Maan kokonaispinta-ala on hieman suurempi kuin Suomessa, ja metsien suhteellinen osuus siitä suunnilleen samaa luokkaa, noin kaksi kolmasosaa. Japani onkin maailman metsäisimpiä maita, heti Suomen jälkeen, jopa Ruotsia edellä.

Japanin noin 38 miljoonan hehtaarin pinta-alasta metsät peittävät 25 miljoonaa hehtaaria, kun Suomessa vastaavat lukemat ovat 33 ja 20 miljoonaa hehtaaria. Metsämaisema kuitenkin poikkeaa merkittävästi Suomessa, sillä puut kasvavat lähes poikkeuksetta vuorten rinteillä. Tämä heijastuu luonnollisesti myös korjuumenetelmiin.

Suomen tavoin Japani on pinta-alaansa nähden melko pitkä maa, minkä myötä muun muassa ilmasto on hieman erilainen maan eri saarilla. Itä ja pohjoinen saavat Siperian suunnalta runsaan lumipeitteen talveksi, kun taas lännessä ja etelässä Tyyni valtameri tuo syksyiset taifuunit, kaatosateet ja tulvat.

Runsas sademäärä koko maassa luo pohjan myös metsätaloudelle, sillä puuston kasvu on voimakasta koko Japanissa. Tämä mahdollistaa säännölliset hakkuut. Japanissa puurakentaminen on ollut voimissaan niin temppeleissä kuin asuintaloissakin. Etenkin havupuu on ollut suosiossa. Metsätaloudessa kaksi puulajia on korostunut, sugi ja hinoki kuuluvat maan alkuperäiseen lajistoon ja metsänhoidon historia niiden osalta ulottuu satojen vuosien taakse. Havupuista kasvatetaan myös lehtikuusta ja mäntyä.

Istutettujen metsien osuus on kasvanut jo lähes puoleen kaikkien metsien pinta-alasta. Näin heikkotuottoisempia lehtimetsiä on muokattu tuottaviksi havumetsiksi. Lannoitus on ollut olennainen osa sugi- ja hinoki-metsien kasvatusta. Silmin nähden huomattava ero Japanin metsissä Suomeen verrattuna on niiden tiheys. Tyypillistä on myös puiden karsinta useamman kerran ennen päätehakkuutta. Oksattomien pylväiden kysyntä sisustusmateriaali on ollut kova ja hinta moninkertaiseen oksaiseen puuhun verrattuna.

Puuston vahvasta kasvusta huolimatta, ja vaikka vuotuiset hakkuut ovat samaa luokkaa kuin Suomessa, Japanin omavaraisuus raakapuun tuottajana on laskenut maan väkimäärän kasvun myötä. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa metsää on asukasta kohden yli 20-kertaisesti Japaniin verrattuna.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.