Metsäteollisuus

Monimuotoisuustyö on jo nyt osa kannattavaa metsätaloutta – Finsilva teki yli 90 000 tekopökkelöä

Luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa osana taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta, osoittavat metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n viime vuoden monimuotoisuusteot.

säästöpuut

Finsilva lisäsi vuonna 2025 talousmetsissään huomattavan määrän luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä: yli 100 000 säästöpuuta, yli 90 000 tekopökkelöä ja yli 6 000 suojatiheikköä. Lisäksi yhtiö ennallisti seitsemän luontokohdetta, toteutti kulotuksia ja säästöpuuryhmien ennallistamispolttoja yhteensä 37 hehtaarilla sekä suojeli pysyvästi yli 64 hehtaaria suota.

- Finsilva näyttää monimuotoisuustyöllään suuntaa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Omistajat ja sijoittajat näkevät tämän yhä tärkeämpänä osana yhtiön kykyä tuottaa lisäarvoa myös tulevaisuudessa, Finsilvan hallituksen puheenjohtaja Sami Veijalainen toteaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Toimenpiteitä ohjaa metsäsertifikaattien lisäksi Metsä Group Plus -metsänhoitomalli sekä yhtiön oma Finsilva-malli. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet kasvavat Finsilvan talousmetsissä merkittävästi, mikä näkyy ajan myötä esimerkiksi monipuolisempana lajistona.

- Tapamme toimia mahdollistaa monimuotoisuuden lisäämisen ja luontoarvojen tuottamisen systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osana kannattavaa metsätaloutta. Markkinoiden kautta saamme korvauksen tuottamistamme luontoarvoista, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.

Monimuotoisuus huomioitiin hakkuiden ja taimikonhoidon yhteydessä

Säästöpuita jätettiin Finsilvan metsiin vuonna 2025 keskimäärin 18 kappaletta hehtaaria kohden käsittelypinta-alalla. Yhteensä metsiin jätettiin hakkuiden yhteydessä noin 98 000 elävää säästöpuuta ja noin 8 000 kuollutta säästöpuuta. Säästöpuut ovat hakkuissa metsään jätettäviä puita, jotka muodostavat pitkällä aikavälillä lahopuuta. Finsilvan metsissä säästöpuut keskitetään isoihin ryhmiin.

Tekopökkelöitä tehtiin vuonna 2025 keskimäärin 15 kpl/ha, yhteensä hieman yli 90 000 kappaletta. Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka tuottaa metsään nopeasti lahopuuta. Tekopökkelöt ovat muun muassa hyviä pesimäpuita linnuille.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suoja- ja riistatiheikköjä jätettiin taimikonhoidossa ja ennakkoraivauksessa yhteensä n. 6 000 kpl. Metsiin jätetyt pienialaiset ja hoitamattomat tiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa monille metsälajeille, kuten metsäkanalinnuille.

- Monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden määrät ovat linjassa edellisen vuoden kanssa, mikä osoittaa, että jatkamme Luonnonvarakeskuksen selvityksen viitoittamalla tiellä, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen sanoo.

Monimuotoisuutta lisättiin myös talousmetsien ulkopuolella

Talousmetsien käsittelyn yhteydessä tehdyn monimuotoisuustyön rinnalla Finsilva ylläpiti ja lisäsi metsäluonnon monimuotoisuutta metsätalouden ulkopuolella olevissa kohteissa.

Luontokohteita ennallistettiin vuonna 2025 Finsilvan mailla yhteensä seitsemän kappaletta, joista kolme oli soita ja neljä vesienkunnostuksen hankkeita.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suojelualueita perustettiin kaksi kappaletta, yhteensä yli 64 hehtaarin edestä. Kumpikin suojelualue on Helmi-kohde ja alueet on suljettu pysyvästi metsätalouden ja muun aktiivisen maankäytön ulkopuolelle. Lisäksi METSO-ohjelmaan tarjottiin useita suojelualueita, erityisesti vanhoja runsaslahopuustoisia metsiä. Yhteensä Finsilvan mailla on nyt 70 luonnonsuojelulain mukaista pysyvää suojelualuetta.

Kulotuksia ja säästöpuuryhmien polttoja toteutettiin yhteensä 37 hehtaarin alueella. Kulotusten osuus oli lähes 30 hehtaaria ja säästöpuuryhmien polttoja tehtiin kaikkiaan 14 kappaletta. Poltettujen puuryhmien keskikoko oli noin puoli hehtaaria.

- Nykyaikaisessa metsätaloudessa pitää olla koko monimuotoisuuden turvaamisen keinovalikoima käytössä. Lisäksi etsimme uusia työkaluja jatkuvasti, kuten nyt teemme luonnonarvokaupan pilotissa S-ryhmän kanssa, Nissinen sanoo viitaten yhteishankkeeseen, jossa ennallistetaan markkinaehtoisesti suota Pielavedellä.

Suojatiheikko