Metsätuhot voivat jopa kaksinkertaistua vuosisadan loppuun mennessä ilmaston lämmetessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat osallistuivat Science-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan Euroopan metsätuhot voivat pahimmillaan jopa kaksinkertaistua vuoteen 2100 mennessä. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi puun saatavuuteen, hiilivarastoihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät metsätuhot – kuten metsäpalot, myrskyt ja kirjanpainajavauriot – voivat muuttaa Euroopan metsiä perusteellisesti seuraavien vuosikymmenten aikana. Poikkeuksellisen laajan aineiston ja tekoälymallinnuksen perusteella tehdyissä simulaatioissa metsätuhojen määrä kasvaa jo, mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta. Neljän asteen lämpenemisen seurauksena metsätuhoalueiden laajuus voi jopa kaksinkertaistua.

Eniten tuhojen odotetaan lisääntyvän Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa vaikutus arvioidaan maltillisemmaksi, mutta tuhoriskit voivat olla suurempia yksittäisillä alueilla.

Sopeutuminen on ratkaisevaa myös Suomessa

Vaikka tutkimus ei käsitellyt, miten metsänhoidon avulla voidaan sopeutua muutoksiin, tulokset osoittavat selvästi, että ilman sopeutumista metsätuhot lisääntyvät merkittävästi – myös Pohjois-Euroopassa. Metsätuhoja ennustavia malleja kehitetään Suomen olosuhteisiin sopiviksi.

- Pohjoismaissa muuttuva metsätuhotilanne edellyttää uusien mallien kehittämistä, esimerkiksi kuusen kirjanpainajalle. Suurin osa nykyisistä malleista on Keski-Euroopasta, ja teemme aktiivisesti työtä mallien sovittamiseksi pohjoisiin oloihin yhdessä suomalaisten ja pohjoismaisten kumppanien kanssa, kertoo Luken tutkija Katharina Albrich.

Suomessa tuhojen riskiä voidaan pienentää erityisesti lisäämällä sekapuustoisuutta, monipuolistamalla metsien rakennetta, ja varmistamalla, että metsänhoitomenetelmät tukevat metsien ilmastonkestävyyttä.

Tutkimus toi yhteen poikkeuksellisen määrän metsämalleja eri puolilta Eurooppaa

Tutkimus pohjautuu laajaan analyysiin, jossa yhdistettiin satelliittihavaintoja useilta vuosikymmeniltä ja metsäsimulaatioita noin 13 000 paikasta ympäri Eurooppaa. Tutkijat opettivat tekoälypohjaisen mallin ennustamaan häiriöiden kehitystä 2000-luvulla noin 135 miljoonan datapisteen avulla.

- Tutkimus on tutkimusyhteistyön voimannäyte. Metsäsimulaatioita ei ole yhdistetty näin laajasti Euroopassa tai missään muuallakaan ilmastonmuutosvaikutusten arvioinnissa. Tutkimus on esimerkki siitä, miten eri puolilla Eurooppaa kehitettyjä malleja voidaan yhdistää älykkäästi satelliittitietoihin ja uusiin menetelmiin, sanoo Luken tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi.