Ajankohtaista

Metsätuhot vuonna 2022 -raportti julkaistu – kuivuuden ja kuumuuden vaikutukset näkyivät edelleen

Kuumuuden ja kuivuuden vaikutukset näkyivät etenkin sienten ja hyönteisten esiintymisenä sekä niiden aiheuttamien tuhojen kasvuna. Kirjanpainajia havaittiin aiempaa runsaammin eteläisen Suomen ohella pohjoisessa, ja niiden aiheuttamien tuhojen takia tehdyt hakkuut lisääntyivät. Männynjuurikääpää löydettiin aiempaa pohjoisemmasta, ja myös juurikääpien aiheuttamat tuhot lisääntyivät. Harvinaisempien tuholaisten kuten havuparikkaan, okakaarnakuoriaisten ja kuusentähtikirjaajien aiheuttamat puustotuhot lisääntyivät.

Kuusentähtikirjaajan aiheuttamaa tuhoa kuusikossa
Kuusentähtikirjaajan aiheuttamaa tuhoa kuusikossa. Laji hyötyi vuosien 2021 ja 2022 otollisista kasvuolosuhteista, ja tällaisia tuhoja havaittiin eri puolilla Suomea.

Näistä ja muista metsien tuhoista kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsätuhot -raporttisarjassa. Raportti kattaa metsät, taimitarhat sekä puisto- ja pihapuut. Aineisto pohjautuu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) yhteydessä tehtyihin havaintoihin, erillisiin tuholaisseurantoihin (kuten kirjanpainajaseuranta), kansalaishavaintoihin sekä tutkijoiden omiin havaintoihin.

- Huolimatta raportissa kuvatuista metsätuhoista suomalaismetsät ovat kokonaisuutena varsin terveitä: meille ei ole saapunut juuri lainkaan vierasperäisiä metsätauteja tai tuhohyönteisiä, eivätkä täällä luonnostaan esiintyvät metsäntuhoojat ole hyvän metsänhoidon ja viileämmän ilmaston ansiosta aiheuttaneet sellaisia suurtuhoja kuin monissa muissa Euroopan maissa, kertoo Luken metsäpatologian professori Jarkko Hantula.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

VMI:n mukaan vuonna 2022 metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi yhteensä 4,1 miljoonalla hehtaarilla, joka oli 21 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Suhteellisesti tuhoja oli noin viidennes vähemmän edellisvuoteen verrattuna. VMI-otantaa ei ole kuitenkaan suunniteltu hyönteis- ja sienituhojen seurantaan, jolloin VMI todennäköisesti aliarvioi niiden määrää. Siksi useimpia tuhonaiheuttajia seurataan myös erillisissä seurannoissa sekä tutkimushankkeissa.

Hyönteistuhot – kaarnakuoriaiset hyötyvät kuumista ja kuivista kesistä

Vuonna 2022 kirjanpainajan takia hakattiin metsiä Suomen metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella enemmän kuin kertaakaan tilastointihistoriassa. Laji myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla. Kirjanpainajan lisäksi myös toinen havupuiden kaarnakuoriainen, kuusentähtikirjaaja, aiheutti kuusille näkyviä latvakuolemia eri puolilla Suomea.

Myös okakaarnakuoriaisten takia tehdyt tuhoilmoitukset kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna. Mäntyjä kuoli etenkin lounaisrannikolla, missä okakaarnakuoriaisia esiintyi yhdessä havuparikkaan kanssa. Okakaarnakuoriaisten ja havuparikkaan aiheuttamien tuhojen taustalla vaikutti paitsi kuoriaisille kohtuullinen kesä 2022, niin ennen kaikkea helteinen ja lämmin kesä 2021.

- Jos trendi lämpimistä ja kuivista kesistä jatkuu, kaarnakuoriaistuhot todennäköisesti lisääntyvät entisestään. Metsien seuranta ja kaarnakuoriaisten tuntemus on tärkeä lisä metsänomistajan työkalupakkiin etenkin eteläisessä Suomessa, toteaa Luken tutkija Tiina Ylioja.

Havuparikas hyötyi lämpimästä ja kuivasta kesästä

Männyillä etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas on vasta havaittu tulokas Suomessa. Sen esiintymisaluetta kartoitettiin kesällä 2022 kansalaistieteen avulla Alfred Kordelinin ja Luken rahoittamassa hankkeessa. Mäntytuhot näyttävät keskittyvän rannikolle, vaikka yksittäisiä tapauksia tavattiin aina Tampereen yläpuolelta asti. Sieni hyötyy lämmöstä, ja leudot talvet mahdollisesti edesauttavat sen leviämistä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Havuparikkaan aiheuttamaa etelänversosurmaa vastaan ei ole metsänhoitosuosituksia, joten tarvitsemme lisätutkimusta sen elinkierrosta Suomen oloissa. Vuonna 2022 havuparikkaalle löytyi uusi isäntäkasvi, kataja, kertoo tutkija Eeva Terhonen Lukesta.

Vieraslajien leviämiseen ja lämpenevän ilmaston uhkiin varauduttava

Metsien sekä puu- ja taimitarhojen osalta ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti muodostaa tehokkaan haitallisten vieraslajien leviämisväylän. Vuoden 2022 raportissa esitellään muun muassa puistopuista löydettyä vieraslajisientä pihtanäppyä.

- Kansainväliseen kasvikauppaan, ennakoituun ilmaston lämpenemiseen ja metsänhoitotapojen muuttumiseen liittyy myös metsien terveysriskejä. Siksi on välttämätöntä, että uudenlaisiin tuhoihin ja tuhonaiheuttajiin varaudutaan myös tulevaisuudessa korkealuokkaisen tutkimuksen sekä siihen perustuvien oikea-aikaisten käytännön toimenpiteiden avulla, Hantula kertoo.

Lämpenevä ilmasto paitsi edesauttaa vieraslajien asettumista uusille alueille, myös kasvattaa Suomessa jo elävien tuholaisten aiheuttamia riskejä. Tutkimusten perusteella lämpenevä ilmasto lisää esimerkiksi juurikäävän tai kirjanpainajan aiheuttamia riskejä. Tällöin tarvitsemme aktiivisen seurannan lisäksi myös perus- ja soveltavaa tutkimusta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Emme vielä tiedä, millä tavoin ilmastonmuutos tulee metsiämme haastamaan. Paras turva haasteita vastaan on pitää metsät monimuotoisina ja terveinä, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin summaa.