Metsähallitus sovittaa yhteen Lapin maankäyttöä – luonnonvarasuunnitelma vuosille 2026–2031 valmistui

Metsähallituksen Lapin luonnonvarasuunnitelma vuosille 2026–2031 on valmistunut, ja sen käyttöönotto aloitettu. Suunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion maa- ja vesialueilla saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisessa Lapissa yhdessä Metsähallituksen strategian ja omistajapolitiikan kanssa.

Lapissa eri maankäyttömuotoihin kohdistuu aiempaa suurempia paineita. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen muun muassa metsätalouden, luonnonsuojelun, matkailun, porotalouden sekä kasvavan uusiutuvan energian tarpeita.

- Lapissa valtion maa-alueet ovat monien erilaisten, keskenään ristiriitaistenkin odotusten ja tarpeiden kohteena. Luonnonvarasuunnitelmassa olemme yhdessä sidosryhmien kanssa hakeneet ratkaisuja, joilla eri käyttömuotoja voidaan sovittaa yhteen kestävällä tavalla ja mahdollisimman hyvän kokonaishyödyn saavuttamiseksi, kertoo Lapin luonnonvarasuunnitelman projektipäällikkö Eric Raunio.

Toimintaohjelma linjaa keskeiset toimenpiteet

Suunnitelma sisältää Metsähallituksen strategian teemoihin pohjautuvan toimintaohjelman vuosille 2026–2031. Siinä esitetään 44 keskeistä toimenpidettä, joilla vastataan alueen muutoksiin ja turvataan valtion maiden kestävää käyttöä.

- Toimintaohjelmassa linjataan muun muassa alueen hakkuumahdollisuus, luonnon monimuotoisuutta ja porolaidunten tilaa vahvistavia toimenpiteitä sekä ratkaisuja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Konkreettisia esimerkkejä ovat porotalouden tärkeiden kesälaidunalueiden kartoitus sekä uudenlaisen teollisen maankäytön yhteistyöryhmän pilotointi, kuvaa Raunio.

Monikäyttömetsien puuston hyvä kasvu ja metsien rakenne mahdollistavat hakkuiden maltillisen kasvattamisen 2,1 milj. m3/v tasolle. Hakkuiden mitoituksessa on huomioitu hiilinielutavoite ja erilaiset maankäytön rajoitteet hakkuumahdollisuutta laskevina tekijöinä. Vuosittaisesta puuston kasvusta (4,4 milj. m3/v) hakataan alle puolet, joten metsien puumäärä ja hiilinielu lisääntyvät tulevaisuudessa.

Sidosryhmät ja kansalaiset mukana suunnittelussa

Suunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Työhön osallistui kolme kertaa kokoontunut yhteistyöryhmä sekä viisi eri teemaryhmää, joissa oli mukana yhteensä 66 eri organisaatiota. Yli 1200 kansalaista ja noin 900 nuorta pääsivät kertomaan näkemyksiään kansalaiskyselyn sekä pelillisen työpajan kautta.

- Suunnittelussa oli mukana toimijoita monilta eri toimialoilta, koska halusimme ja tarvitsimme tietoa kaikkien eri maankäyttömuotojen tarpeista ja toiveista, sanoo Raunio.

Suunnitelma on herättänyt myös eriäviä näkemyksiä. Suunnitelman loppuvaiheessa Paliskuntain Yhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ilmoittivat irtisanoutuvansa suunnitelmasta.

- Pidämme Paliskuntain yhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin irtaantumista suunnitelmasta harmillisena. Samaan aikaan näemme tärkeänä sen, että molemmat tahot osallistuivat tiiviisti suunnitelman laadintaan ja saimme huomioitua myös heidän näkemyksiään. Pitkäjänteinen ja hyvä yhteistyö paliskuntien sekä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa jatkuu, kertoo Lapin luonnonvarasuunnitelman ohjausryhmän puheenjohtaja Samuli Myllymäki.