Metsäkoneurakointi

Kanadalaiset hakevat oppia suomalaisesta puunkorjuusta – Joensuussa vieraili jälleen kansainvälinen metsäalan delegaatio

Noin 300 kansainvälistä metsäalan asiantuntijaa on vieraillut Joensuun seudulla kahden viime vuoden aikana tutustumassa suomalaiseen puunkorjuuseen ja metsäteknologiaan. Viime viikolla oppia harvennushakkuista haki 30-henkinen kanadalaisryhmä, jonka vetäjä Ken Day on Suomessa jo kolmatta kertaa.

ProSilva hakkuukone
Harvennushakkuisiin keskittyvän teemapäivän aikana vieraat kuulivat koneyrittäjävierailun jälkeen Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tornatorin, UPM:n ja metsäpalojen ehkäisemiseen keskittyvän Xpyron asiantuntijoita. Kuva: Harri Mäenpää/Studio Korento

– Olemme hyviä suurissa korjuuoperaatioissa, mutta meidän täytyy oppia, miten puunkorjuu saadaan toimimaan yhden, kahden tai kolmen hehtaarin metsikkökuvioita harventaen kuten Suomessa. Meille tämä on uutta, sanoo metsäalan konsultti Ken Day, joka on saapunut Suomeen opintomatkalle jo kolmannen kerran.

Suomessa ensiharvennusten ja muiden harvennushakkuiden osuus hakkuiden pinta-alasta oli noin kaksi kolmasosaa vuonna 2025. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa harvennushakkuita tehdään sen sijaan vain vähän.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Viikon mittaisen vierailun aikana alkuperäiskansojen edustajista, tutkijoista, metsäalan asiantuntijoista ja puunkorjuun ammattilaisista koostuva ryhmä osallistuu asiantuntijaesityksiin, tutustui suomalaisiin metsänhoidon käytäntöihin ja vierailee kahdessa kansallispuistossa.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston metsä- ja ympäristövastuun tiedekunnan varadekaani Dominik Röser (vas.) ja metsäalan konsultti Ken Day (oikealla edessä)
Brittiläisen Kolumbian yliopiston metsä- ja ympäristövastuun tiedekunnan varadekaani Dominik Röser (vas.) ja metsäalan konsultti Ken Day (oikealla edessä) olivat koordinaattoreita kanadalaisten ryhmämatkalla. Ryhmä koostui muun muassa alkuperäiskansojen edustajista, tutkijoista, metsäalan asiantuntijoista ja puunkorjuun ammattilaisista.

Suomalainen osaaminen kiinnostaa

Business Joensuun kehityspäällikkö Ville Kortelaisen mukaan Suomi tunnetaan metsäalalla korkean teknologian maana, ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää myös kansainvälisesti.

Joensuun seudulla metsät ja niihin liittyvä elinkeinotoiminta tuottavat vuosittain noin 2,5 miljardin euron liikevaihdon.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Liikevaihtoa on mahdollista kasvattaa. Kun kutsumme metsäalan ammattilaisia tutustumaan osaamiseemme, syntyy samalla mahdollisuuksia lisätä sekä matkailutuloja että metsäalan vientiä, Kortelainen sanoo.

Yksi esimerkki vierailujen talousvaikutuksista oli Euroopan suurin vuosittainen metsäteknologiakonferenssi, joka järjestettiin Joensuussa kesällä 2025.

– Tapahtuma toi Joensuuhun lähes 300 tutkijaa ja metsäalan asiantuntijaa 27 maasta. Muutaman päivän tapahtuman talousvaikutus majoitus- ja palveluostoineen oli noin 300 000 euroa, Kortelainen kertoo.

Ville Kortelainen
"Kuinka Suomessa kerätään tarkkaa metsävaratietoa, miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa, millaista kalustoa tehokas puunkorjuu edellyttää ja miten ketjun eri osat integroidaan keskenään", listaa ulkomaalaisia metsäalan ammattilaisryhmiä eniten kiinnostavia kysymyksiä Business Joensuun Ville Kortelainen. Kuva: Tuomas Kinnunen

Puunkorjuu ja metsädata kiinnostavat

Kansainvälisten opintomatkojen järjestäminen on Business Joensuussa lähes viikoittaista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Ulkomaisia metsäalan ammattilaisia kiinnostaa erityisesti se, kuinka Suomessa kerätään tarkkaa metsävaratietoa, miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa, millaista kalustoa tehokas puunkorjuu edellyttää ja miten koko toimintaketju toimii, Kortelainen kertoo.

Vierailujen taustalla toimii EU-rahoitteinen Forest Joensuu -innovaatioekosysteemi, joka kokoaa yhteen metsäbiotalouden yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja muita alan toimijoita. Verkostossa on mukana noin 600 organisaatiota ja 6 000 työntekijää.

– Kahden vuoden aikana kauttamme on tullut Joensuun seudulle noin 300 kansainvälistä vierasta yli sadasta organisaatiosta eri puolilta maailmaa. Noin kolmasosa ryhmistä tulee Aasiasta, Kortelainen kertoo.

Tilaa metsäalan painavin uutiskirje!

* Pakollinen

Lähetä juttuvinkki